Lasten kasvattaminen ei ole vain rakkauden ja tuen taidetta, vaan myös jatkuvaa oppimista siitä, miten vaikutamme heidän kehitykseensä sanoin. Vanhempana emme usein ymmärrä, että tietyillä vaikutelmissa tai kyllästyneissä lausunnoissa voimme tietämättämme vahingoittaa lapsen käsitystä itsestään ja tunteistaan. Vaikka uskommekin, että sanamme ovat vaarattomia, ne voivat vahingoittaa lapsen itsetuntoa.
Lapsen maailma on edelleen hyvin herkkä, joten on tärkeää olla tietoinen sanojen voimasta. Oikea ilmaisu ja tuki ovat avainasemassa terveen itsetunnon ja tunneälyn kehittämisessä. Lauseemme voivat joko rakentaa heidän sisäistä maailmaansa tai purkaa sen.
"Lopeta itkeminen!"
Lapsia ei pidä estää ilmaisemasta tunteitaan. Kyyneleet ovat osa heidän emotionaalista kehitystään, ja niiden tukahduttaminen voi johtaa ongelmiin tunteiden hallinnassa myöhemmin elämässä.
"Anna minun tehdä se."
Lapset oppivat uusia taitoja virheiden kautta. Jos vanhemmat riistävät heiltä tämän mahdollisuuden, he riistävät heiltä mahdollisuuden tulla itsenäisemmiksi ja omavaraisemmiksi.
"En todellakaan pidä sinusta nyt."
Huolimatta siitä, että lapset saavat meidät joskus hermostumaan, on tärkeää kritisoida heidän käyttäytymistään, mutta ei itseään. Lapsen identiteetti on vielä kehittymässä, joten tällaiset lausunnot ovat erittäin haitallisia.
"Sinulla ei ole mitään syytä olla surullinen."
Mistä voimme tietää, mitä lapsemme tuntee? Hänen tunteensa ovat todellisia, vaikka niiden taustalla olevat syyt saattavat nauraa aikuisille. Tunteiden ymmärtäminen ja niistä puhuminen vahvistaa lapsen tunneälyä.
"Vain vauvat käyttäytyvät noin."
Lasten vertaaminen vauvoihin voi johtaa häpeään ja omien tunteiden hylkäämiseen. Jokaisella iällä on omat kehityksen virstanpylväänsä ja turhautumisensa.
"Uhraan niin paljon sinun vuoksesi."
Lapset eivät pyytäneet meitä vanhemmiksi. Heidän muistuttaminen uhreistamme luo syyllisyyden tunteita, millä voi olla negatiivinen vaikutus heidän itsetuntoonsa.
"Jätä minut rauhaan."
Vanhempana me tietysti tarvitsemme tilaamme, mutta meidän on selitettävä tämä lapsillemme rakastavalla tavalla ilman, että tunnemme itsemme hylätyksi.
"Minulla ei ole koskaan aikaa itselleni."
Kun lapset kuulevat tämän, he voivat tuntea olevansa taakka. On tärkeää ilmaista tarpeemme ilman syyllisyyden tunteita lapselle.
"Älä kysy enää!"
Lasten uteliaisuus on avain heidän kehityksensä. Jos estämme heitä esittämästä kysymyksiä, estämme heidän luonnollista kehitystään ja halua oppia.
"Pääse siitä yli!"
Tunteiden tukahduttaminen ei ratkaise ongelmia, se pahentaa niitä. Lasten on kehitettävä terveellisiä tapoja käsitellä tunteita, ei jättää niitä huomiotta.
"Se ei ole mitään tärkeää."
Lapsen maailma on täynnä mahtavia hetkiä, vaikka ne olisivat meille merkityksettömiä. Kiistämällä niiden merkityksen heikennämme lapsen arvostusta kokemuksistaan.
"Älä ole niin ___."
Mitä tahansa laitamme tähän lausuntoon – ujo, äänekäs, ilkikurinen – on kritiikkiä lapsen persoonallisuutta kohtaan. Keskity sen sijaan käyttäytymiseen ja käytä positiivista vahvistusta.
"En ole kiinnostunut siitä."
Tämä kertoo lapselle, että hänen ajatuksensa ja tunteensa eivät ole tärkeitä. Tällaiset lausunnot voivat vahingoittaa vakavasti hänen itsetuntoaan ja suhteitaan.
Sanat, joita puhumme, ovat äärimmäisen tärkeitä, etenkin lasten suhteen. Kielemme voi joko rakentaa luottamusta ja tunneälyä tai tuhota sen. Vanhempana meidän on aina pyrittävä luomaan rakastava, kannustava ympäristö, jossa lapsi tuntee olevansa arvostettu ja kuultu.
