fbpx

#2 Toy Road: Mustikat, olut ja keijut #travel #Saksa

Mustikat. Ne paskiaiset. Metsä.

En välittänyt. Löysimme nimittäin aidon villin mustikoiden raivauksen ja hyökkäsimme niiden kimppuun. Aurinko paistoi mäntyjen läpi, se haisi sammalta ja neulasilta, oli rauhallista ja hiljaista. Meillä molemmilla on slaw, slaw ja mustikka slaw. Ja vaikka tulimme tapaamiseen paikallisen vuoristoradan miellyttävän johtajan kanssa purppuralla suun ympärillä, niin kuten sanon, en välittänyt hetkeen. Aitoja saksalaisia villimustikoita ei ole olemassakaan.

Aloitimme kuitenkin seuraavana päivänä amerikkalainen. Kun Fiatmme kuoli kunniattomasti eilen nelikaistaisella moottoritiellä, haimme sen tänä aamuna hotellin edestä Ford. Joo, emme ole vieläkään päässeet perille saksalainen auto. Jos huomenna tämäkin "halkeaa", saatamme vain onnistua.

Takaisin mustikoihin. Ja rautatiet.

Mäntyjen tuoksu ja auringonpaiste Thüringenin metsässä.
Mäntyjen tuoksu ja auringonpaiste Thüringenin metsässä.

Olimme siis kaukana jossain Thüringenin metsä, jossa ensi silmäyksellä sanoisi, että kukaan ei mene, mutta suureksi yllätykseksemme huomasimme sen idylliseen vuoristojunaan päivässä istuu enemmän kuin 1000 ihmistä.

Juna idyllisen metsän läpi.
Juna idyllisen metsän läpi.

Ylös ja alas, ja vähän ympäri, perinteinen lounaaksi Bratwurst ja tietysti sen on oltava paikallista vähän olutta.

Mitä muuta? Perinteinen bratwurst ja hapankaali.
Mitä muuta? Perinteinen bratwurst ja hapankaali.

Ohjelmamme on... saksalainen. Minuuttitarkka ja periksiantamaton. No, se sopii meille. Sinun täytyy vain tottua siihen hän juo kahvia milloin se on kahvin aika. Nousta junaan kun nouset junaan. Ja että jopa 10 minuutin viive voi olla kohtalokas koko ohjelman toteuttamiselle. Saksa. En todellakaan puolustele hiventäkään heidän tarkkuuttaan.

Auringonlasku saavuimme maagisia keijuja. Vieressä mahtavia puita, puutaloja ja pieniä tonttuja.

Talot kuin laatikosta.
Talot kuin laatikosta.

Iloisesti kadonnut jonnekin Thüringeniin. Hyvän ruoan miellyttävä maku ja ystävälliset ystävät, jotka toivottavat meidät tervetulleiksi ja isännöivät meidät joka vaiheessa. "Ah, te kaksi olette bloggaajia Sloveniasta! Tervetuloa!" Ja palasimme rikkinäisen saksan kanssa, joka luultavasti kuulostaa samalta kuin ruotsalainen puhuu sloveniaa: "Hyvää päivää. Hauska tavata. Nälkäinen. Hän joi ja söi. Mennään."

Lue matkakertomuksen muut osat: 
#1 Lelutie  / #2 Lelutie / #3 Lelutie / #4 Toy Road

Lisää tietoa

Jatkuu huomenna!

Kanssasi vuodesta 2004

Vuodesta alkaen 2004 tutkimme kaupunkitrendejä ja tiedotamme seuraajayhteisöllemme päivittäin viimeisimmistä elämäntavoista, matkustamisesta, tyylistä ja tuotteista, jotka inspiroivat intohimoa. Vuodesta 2023 alkaen tarjoamme sisältöä suurimmilla maailmanlaajuisilla kielillä.