Onnellisuus ei ole palkinto. Se on päätös. Elämä ei koostu suurista käännekohdista, vaan pienistä, lähes huomaamattomista hetkistä, jotka hiljaa kasaantuvat toinen toisensa jälkeen. Mutta usein jätämme ne huomiotta, koska olemme liian kiireisiä kirjoittaessamme tarinaa siitä, keitä meidän pitäisi olla, sen sijaan, että todella eläisimme sitä, keitä olemme. Anna itsellesi lupa olla onnellisempi!
Muista, anna itsellesi lupa olla onnellisempi! Onnea ei tulevaisuuden tavoite, vaan valinta nykyhetkessä – ja että saatat jo ansaita sen enemmän kuin uskallat uskoa.
Monet ihmiset elävät tiedostamattaan ikään kuin onnellisuus ei olisi oikeus, vaan palkinto. Ikään kuin se olisi ansaittava ponnisteluilla, kärsivällisyydellä ja oikeilla valinnoilla.
Mutta unohdamme, että elämä ei tapahdu suurissa käännekohdissa, vaan pienissä hetkissä, jotka tulevat toisensa jälkeen.
Ne ovat näitä pieniä, näennäisen merkityksettömiä hetkiä päivästä luoda tunne täyttymys tai tyhjyys. Kun jätämme ne huomiotta, päädymme rakentamaan elämän yhteenvedon sen sijaan, että todella eläisimme yksittäisiä lukuja.
Onnellisuus jokapäiväisenä päätöksenä
Onnellisuus ei ole pitkällä menestyksen matkalla saavutettu päämäärä. Se on tie, miten koemme nykyhetkenUsein ajattelemme olevamme onnellisia, kun saavutamme jotakin – paremman työpaikan, vakaan parisuhteen, enemmän tunnustusta. Mutta kun saavutamme tuon tavoitteen, uusi tilanne syntyy nopeasti.
Joten onni aina on edelleen askeleen edellämmeTotuus on, että tyytyväisyyttä voi löytää juuri nyt, ajattelutavastamme, hetkeen kiinnittämästämme huomiosta ja päätöksestä antaa itsellemme lupa tuntea enemmän rauhaa.
Miksi unohdamme pienet hetket?
Olemme usein hajamielisiä. Ajatuksemme ovat tulevaisuuden huolien vallassa tai aiempia keskusteluja. Joskus etualalla on henkilö, joka on fyysisesti poissa, mutta jatkuvasti läsnä mielessään. Muokkaamme päätöksiä, sanoja ja jopa unelmia heidän jälkeensä. Näin elämästä tulee räätälöity tarina jollekin toiselle.
Samaan aikaan pienet hetket, jotka voisivat täyttää meidät, lipuvat ohi huomaamatta. Lämmin keskustelu, hiljaisuus, yhteenkuuluvuuden tunne – kaikki nämä tapahtuvat, mutta ilman huomiotamme laihtua.
Huomisen illuusio
Elämme usein ajatuksen kanssa, että huomenna on erilainen...Että olisi enemmän aikaa, enemmän rohkeutta ja enemmän vapautta. Mutta huominen ei ole se paikka, jossa muutos tapahtuu. Muutos tapahtuu aina nykyhetkessä. Kun odotamme täydellistä hetkeä, me itse asiassa lykkäämme elämää.
Huomenna tulee kätevä tekosyy, mutta tänään se on käyttämättä. Näin ollen itsellemme antamamme lupaukset kasaantuvat, eivätkä ne koskaan muutu teoiksi.
Ongelmat kuin sisäinen peili
Ongelmat muuttuvat, mutta niiden ydin pysyy usein samana. Ihmiset, jotka järkyttävät meitä syvästi, heijastavat usein osia meistä, joita meidän on vaikea hyväksyä.
Sen sijaan, että etsisimme syytä itsemme ulkopuolelta, on hyödyllistä tarkastella, mikä meitä todella vaivaa. Kun ymmärrämme omat pelot ja epävarmuuksien myötä myös tapamme kokea muut muuttuu. Se ei ole helppo prosessi, mutta se on vapauttava.
Elämä ilman yleisöä
Suuri ansa on eläminen vaikutelman perässä. Me rakennamme tarinaa, jota muut ihailisivat, sen sijaan, että eläisimme tarinaa, jonka tunnemme. Tällainen elämä voi näyttää menestyksekkäältä, mutta olla sisältä tyhjä.
Kun luovumme ulkoisen hyväksynnän tarpeesta, syntyy tilaa aitoudelle. Onnea silloin se ei enää riipu olosuhteista, vaan sisäisestä harmoniasta.
Elämä ei koostu otsikoista, vaan niiden välisestä sisällöstä.
Tärkeitä ovat illat, jolloin emme olleet yksin, keskustelut, jotka rauhoittivat meitä, ja tunteet, joille emme osanneet keksiä nimeä, mutta jotka lämmittivät meitä.
Kyse ei ole täydellisestä elämästä, vaan sen aidosta elämisestä. Onnellisuus ei ole jotain, mikä tulee myöhemmin. Se on jotain, minkä annamme itsellemme nyt. Anna itsellesi lupa olla onnellisempi!
