Oletko koskaan tuntenut, että olet sijoittanut kaiken johonkin, joka ei tiennyt arvostaa sinua? Oletko koskaan miettinyt, miksi sinä aina annat, kun muut ottavat? Ja ymmärsitkö, että sinun on valittava itse?
Tämä tarina kertoo kuinka vapauttaa sydämesi ja itsesi siirtyä pois suhteesta, joka vie sinulta enemmän kuin antaa.
Milloin päätät, että nyt riittää?
Uskoin meihin pitkään. Jokainen sana, jokainen kosketus ja jokainen kipinä vakuutti minut siitä, että olimme jotain erityistä. Olen nähnyt sinun nauravan tarinoilleni, kuinka huomaat huomaamattasi katseeni ja kuinka kosketat minua ohikiitävästi - kuin sinä välität. Luotin siihen, mitä halusin nähdä, ja sanoin itselleni, että tarvitset vain aikaa.
Mutta totuus oli toinen
Sinä elät hetkessä, ja minä rakensin tulevaisuutta. Olin valmis antamaan kaiken, mutta sinä olit valmis hyväksymään vain sen verran, ettei sinun tarvinnut ottaa sitä riskiä. Mitä enemmän yritin, sitä enemmän näin sen olevan Olen yksin tässä suhteessa. Toivoin, että löytäisimme tasapainon, mutta tasapainoa ei koskaan tullut.
Eräänä päivänä katsoin peiliin ja kysyin itseltäni kysymyksen: "Miksi antaisit sydämesi jollekin, joka ottaa sinut vaihtoehtona?" Vastaus oli tuskallinen, mutta vapauttava. Ymmärsin, että en ole se, joka voi muuttaa sinua ja että on aika lopettaa odottaminen. En halunnut enää olla tukijasi, turvapaikkasi, mukavuutesi, kun maailma petti sinut.
Tiesin, etten ollut huonompi, koska et valinnut minua. Ymmärsin, että kyvyttömyytesi rakastaa ei minun tappioni, vaan sinun. Tämä oivallus antoi minulle voimaa ottaa askel taaksepäin ja valita itseni.
Annoin sinulle anteeksi - minulle, en sinulle
Kun päätin jättää sinut taakse, en tuntenut vihaa. Sen sijaan tunsin helpotus. Annoin sinulle anteeksi, koska tiesin, ettet satuttanut sydäntäni tarkoituksella. Annoin myös itselleni anteeksi, että pidin pitkään kiinni jostakin, mikä ei ollut todellista. Olen oppinut, että rakkaus ei aina ole vastavuoroista ja että siinä on jotain kaunista - koska se tarkoittaa, että voit silti rakastaa lopputuloksesta riippumatta.
Lupasin itselleni, että valitsen ensi kerralla paremmin. Odotan jotakuta, joka on ylpeä saadessaan olla rinnallaan. Joku, joka haluaa tuntevat minut kaikki puolet – parhaista hetkistäni syvimpiin haavoihini. Joku, joka pitää minua lahjana, ei vaihtoehtona.
Ymmärrän, että olen tarpeeksi
Arvoni ei riipu siitä, kuka minut valitsee. Arvoni on siinä, miten valitsen itseni ja elämäni. Ja se on suurin lahja, jonka voin itselleni antaa.
Nyt tiedän, että rakkaus odottaa minua jossain kun aika on oikea. En enää tyydy muruihin, kun ansaitsen täyden aterian. Tuleva rakkaus on molemminpuolista, vahvaa ja aitoa. Siihen asti arvostan sydäntäni ja todistan itselleni, että se on Olen tarpeeksi - aina ja kaikkialla.
