Muistot ovat kuin kipinöitä, jotka kytevät tuhkan alla, mutta kun ne avataan, ne heräävät eloon yhä uudelleen, Goethe sanoi kerran. Ilman muistia kyky oppia olisi myös merkityksetöntä, koska emme pystyisi muistamaan mitä opimme. Ja jos luulet, että aivoissamme olevat muistot on tallennettu datana työmuistiin tai kiintolevylle, olet väärässä, sillä kun tietokone tallentaa tietoa tiettyihin paikkoihin, aivot tallentavat muistinpalaset samasta asiasta eri päitä. Ja kun muistamme muiston, aivojen yksittäisistä osista tulevat hermoimpulssit kokoavat nämä muistojen fragmentit merkitykselliseksi kokonaisuudeksi. Mutta miksi (uudelleen)tallennamme joitain muistoja, kun taas "musta aukko" nielee toiset?
