(sosialistisen) Jugoslavian ajalle tyypillisten arkkitehtuuriprojektien ja laajamittaisten kaupunkijärjestelyjen esittely on kauan odotettu projekti, joka tulee...
(Sosialistisen) Jugoslavian aikakauden arkkitehtuurihankkeiden ja kunnianhimoisten kaupunkisuunnittelujärjestelyjen esittely on kauan odotettu projekti, joka nostaa esiin sosialistisen aikakauden (keskeneräisen) kaupunkimodernisoinnin virstanpylväitä ja visioita sekä vastaa kysymyksiin niiden roolista ja perinnöstä seuraajavaltioissa. Keskeneräiset modernisoinnit valottaa entisen Jugoslavian "sosialistisen edistyksen" luomia tiloja ja tarkastelee, mitä näille tiloille tapahtui yhteisvaltion romahtamisen ja sosialismin lakkauttamisen jälkeen. Näyttely keskittyy fyysiseen tilaan eli kaupunkien tuotantoon tai kaupungistumiseen yhtenä sosialistisen modernisaation peruskeinoista sekä arkkitehtuurin rooliin tässä tuotannossa; se puuttuu myös niihin symbolisiin tiloihin, joissa tuotanto tapahtui: geopoliittisiin, kulttuurisiin, taloudellisiin, ideologisiin tiloihin jne.
Sosialistisen Jugoslavian aikana modernisaatio esitettiin yksiselitteisesti arkipäivän suurina yhteisinä saavutuksina, joiden piti paljastaa työläisten itsehallinnon edistystä ja olla kansan ylpeyden aihe. Jugoslavialaisten elämää leimasivat siis megalomaaniset, lähes utopistiset hankkeet teollisuuden, energian, liikenneyhteyksien ja kaupunkisuunnittelun aloilla. Toisaalta sosialistinen utopismi on nykyään usein synonyymi tai "perisynti" riittämättömälle talousrakenteelle, ekologisille ongelmille ja sosiaaliselle kitkalle. Hankkeessa tarkastellaan tai esitellään sosialistisen ajan ominaisia arkkitehtonisia ja kaupunkikäytäntöjä suhteessa siihen sosiaaliseen kontekstiin, jossa ne luotiin, ja määritellään niiden nykyinen kuva ja luonne. Näyttely, joka päättää nuorten Kroatiasta, Makedoniasta, Bosnia ja Hertsegovinasta, Montenegrosta, Serbiasta ja Sloveniasta kotoisin olevien tutkijoiden yhteisen työn, käsittelee arkkitehtonisten ja kaupunkisuunnittelun saavutusten esteettisen ja teknologisen erinomaisuuden lisäksi myös ratkaisevasti Jugoslavian kehitykseen, edistykseen ja romahdukseen vaikuttaneiden prosessien sosiaalista ulottuvuutta. Hankkeiden merkitystä arvioidaan ensisijaisesti niiden julkisen sfäärin muokkaamiseen vaikuttaneen vaikutuksen perusteella. Yhtä tärkeänä hankkeen tavoitteena on kyseenalaistaa (kansainvälisesti vakiintunut) monoliittinen käsitys entisen Jugoslavian kaupunkimodernisaation ajasta ja edistää alueen kulttuuri-identiteettien monimuotoisuutta.
”Jugoslaviassa arkkitehtuuri, jota ohjasivat pragmaattiset motiivit, keskittyi ensisijaisesti tuotantoon, vaikka se oli pragmaattisessa mielessä optimistista ja otti huomioon yleisen edun. Toteutettu arkkitehtuuri heijasteli varsin uskollisesti paikallisen arkkitehtiyhteisön luovia kykyjä ja toimintakykyä. Vaikka jotkut yksittäiset edistykselliset hankkeet jäivät toteutumatta tai keskeneräisiksi, Jugoslavian rakennetut ympäristöt kuvaavat uskollisesti kunnianhimon ja mahdollisuuksien välistä suhdetta.” (Maroje Mrduljaš)
Näyttelyssä esitellään lukuisia arkkitehtonisia hankkeita Adrianmeren rannikon matkailukokeiluista uusien kaupunkien suunnitelmiin ja kansainvälisten näyttelyiden esittelypaviljonkeihin aina kaikkien seuraajavaltioiden pahamaineisiin julkisiin rakennuksiin ja historiallisiin maamerkkeihin vuosina 1948–1980. Hankkeen tavoitteena on hyödyntää ajallisen ja poliittisen etäisyyden puoliväliin tuomaa uutta sysäystä ja (yli)rohkeutta Jugoslavian sosialistisen arkkitehtonisen perinnön esiin tuomiseksi ja herättää entisen yhteisvaltion kaupunkitilan jokaisella askeleella läsnä olevat vahvat ja tuottavat yhteydet! Projekti on kahden vuoden yhteistyön tulos useiden instituutioiden – Mariborin taidegallerian, UHA:n/Kroatian arkkitehtiyhdistyksen (Zagreb), MAO:n/Arkkitehtuurin ja muotoilun museon (Ljubljana), DAB:n/Belgradin arkkitehtien yhdistyksen, KOR:n/Kestävän kehityksen koalition (Skopje) ja Nykyarkkitehtuurin instituutin (Zagreb) – sekä yli 50 asiantuntijan tutkimustyön tuloksena. Asiantuntijoita oli pääasiassa arkkitehtuurihistorioitsijoita, kriitikkoja ja aktivisteja. Asiantuntijoihin kuuluivat muun muassa tohtori Vladimir Kulić (Florida Atlantic University, USA), tohtori Luka Skansi (IUAV, Venetsia, Italia), tohtori Petra Čeferin (Arkkitehtuurin ja kulttuurin instituutti, Ljubljana), tohtori Nina Ugljen (Arkkitehtuurin tiedekunta, Sarajevo) ja tohtori Tanja Conley (Massachusettsin taide- ja muotoilukorkeakoulu, Boston, USA). Näyttelyn kuraattorit ovat kokeneita nuoria asiantuntijoita: Maroje Mrduljaš, kroatialaisen arkkitehtuuri- ja kulttuurilehti Oris-lehden päätoimittaja; Vladimir Kulić (SR/USA), arkkitehtuurin tiedekunnan luennoitsija Florida Atlantic Universityssä Yhdysvalloissa; Matevž Čelik (SI), arkkitehtuuri- ja muotoilumuseon johtaja, ja Simona Vidmar, UGM:n kuraattori.
kuraattoritMaroje Mrduljaš (Kroatia)
yhteiskuraattorit: Vladimir Kulić (SR/USA), Matevž Čelik (SI), Simona Vidmar (SI)
OLET VARMASTI KUTSUTTU!
Hankkeen yhteistyökumppanit: DAB/Belgradin arkkitehtiliitto (SR), Hiša Oris (HR), KOR/Kestävän kehityksen koalitio (MK), MAO/Arkkitehtuurin ja muotoilun museo (SI), UGM/Mariborin taidegalleria (SI), UHA/Kroatian arkkitehtiliitto (HR).
