Varhaislapsuus on avain hyvään mielenterveyteen aikuisiässä.
Varhaislapsuus luo pohjan tunteillemme ja reaktioillemme myöhemmässä elämässä. Mielenterveys ei ole asia, joka tulee tärkeäksi vasta aikuisiässä, vaan se rakentuu elämän varhaisista hetkistä lähtien. Siitä, kuinka hallitsemme stressiä ja kuinka kohtaamme haasteita. Kaikki liittyy syvästi ympäristöön, jossa kasvoimme.
Miten varhaislapsuus muokkaa meitä?
Varhaislapsuus on herkkää aikaa, kun aivojen kehitys on huipussaan, mikä tarkoittaa, että tämä on sekä mahdollisuuksien että haavoittuvuuden aikaa. Miten hoitajasi reagoivat, kun olit järkyttynyt? Saitko lohdutusta ja tukea vai oliko tunteiden ilmaisemisessa rajoituksia? Miten nämä kokemukset ovat vaikuttaneet ymmärrykseesi henkisestä ja emotionaalisesta terveydestä? Jne. Nämä ovat kaikki tärkeitä kysymyksiä, ja niihin voi löytää vastaukset varhaislapsuudessa.
Tutkimus vahvistaa varhaisten kokemusten ja pitkän aikavälin hyvinvoinnin välisen yhteyden. Tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että lapsuuden negatiiviset kokemukset, kuten laiminlyönti tai trauma, lisäävät merkittävästi mielenterveysongelmien, kuten masennuksen ja ahdistuksen, kehittymisen todennäköisyyttä aikuisiässä (Tzouvara et al., 2023). Mutta kyse ei ole vain negatiivisten kokemusten välttämisestä. Positiivinen vuorovaikutus – kuten lukeminen vanhemman kanssa, ahdistuksen lohduttaminen ja turvallinen tutkiminen – auttavat aivoja muodostamaan kestävämmän persoonallisuuden.
Eikä vain varhaislapsuudessa, vaan maailmanymmärryksemme muodostuminen alkaa jo kohdussa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että korkea raskaudenaikainen stressi voi vaikuttaa lapsen emotionaaliseen kehitykseen, mikä lisää alttiutta ahdistuneisuudelle ja emotionaalisille häiriöille myöhemmässä elämässä (Jagtap et al., 2023).
Onko kaikki siis jo päätetty?
Kaukana siitä! Varhaislapsuudella on merkittävä vaikutus meihin ja persoonallisuutemme, tunteisiin, mutta tie henkiseen hyvinvointiin ei pääty lapsuuteen. Se on integroitu prosessi läpi elämän. Henkilökohtainen kehitys edellyttää jatkuvaa työtä sellaisten tapojen parissa, jotka parantavat emotionaalista ja henkistä hyvinvointia. Hyvä esimerkki ovat mindfulness-harjoitukset – päivittäinen meditaatio tai kiitollisuuden harjoittaminen. Nämä voivat ohjelmoida aivot asteittain uudelleen paremman emotionaalisen tasapainon saavuttamiseksi, mikä parantaa yleistä mielenterveyttä.
