Vuoden 2018 Oscarit ovat tällä kertaa juhlavuotta. Tämän arvostetun elokuvapalkinnon 90. seremonia järjestetään tänä vuonna 4. maaliskuuta Dolby Theaterissa Hollywoodissa, ja sitä isännöi Jimmy Kimmel. Kun odotamme palkintoja, tässä on 13 asiaa, joita et ehkä tiennyt seremoniasta.
Oscarit 2018 – 13 asiaa, joita et tiennyt Oscareista:
"Ja voittaja on..."
Tämä lause oli aikoinaan palkintogaalan tavaramerkki. Vuonna 1989 61. Oscar-gaalassa se poistettiin ja korvattiin ilmaisulla ”And the Oscar goes to…”. Syynä tähän oli oletettavasti haluttu vakuuttaa ihmiset siitä, että Oscareissa ei ole häviäjiä.
"Tässä ovat kaikki miespuoliset ehdokkaat."
Greta Gerwig on viides nainen, joka on ehdolla parhaan ohjaajan Oscar-palkinnon saajaksi (Lady Bird), ja ainoa nainen tässä kategoriassa tänä vuonna. Kathryn Bigelow on ainoa nainen, joka on voittanut parhaan ohjaajan Oscarin (vuonna 2008 elokuvasta The Bombshell).
Mahershala Ali on ensimmäinen muslimi, joka on voittanut Oscarin.
Hän voitti Oscarin viime vuonna roolistaan elokuvassa Moonlight.
Elokuvien jatko-osat ovat Oscarin arvoisia.
Vuonna 1975 Kummisetä: Osa II (1974) voitti parhaan elokuvan Oscar-palkinnon, ja se oli ensimmäinen ja ainoa jatko-osa, joka voitti arvostetun palkinnon. Se oli ehdolla 11 Oscar-palkinnon saajaksi, ja Robert De Niro voitti parhaan miessivuosan Oscar-palkinnon.
Kaikkien aikojen huonoin liitin
Rob Lowea pidetään edelleen historian huonoimpana Oscar-gaalan juontajana. Vuonna 1989 hän avasi Oscar-gaalan Eileen Bowmanin esittäessä Lumikkia, ja he lauloivat yhdessä Ylpeän Marian. Kriitikot kritisoivat sitä, Disney haastoi sen oikeuteen, ja jopa Paul Newman allekirjoitti lausunnon, jossa hän kutsui sitä häpeälliseksi ja nöyryyttäväksi teoksi.
Sidney Poitier oli ensimmäinen afroamerikkalainen, joka voitti Oscarin.
Vuonna 1964 Sidney voitti Oscarin roolistaan elokuvassa Lillies of the Field (1963). Vaikka hänen voittonsa viestitti uudesta suunnasta ja siirtymisestä kohti monimuotoisuutta, kesti 38 vuotta ennen kuin toinen afroamerikkalainen voitti Oscarin parhaasta miespääosasta. Se oli Denzel Washington roolistaan elokuvassa Training Day (2001).
Kuva täydestä salista Oscar-gaalassa on illuusio.
Kun oikeat vieraat poistuvat paikoiltaan julkistaakseen ehdokkaita, esiintyäkseen tai vain käydäkseen vessassa, heidän paikkansa täyttävät statistit. Nämä ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat onnekkaita tunteessaan oikeita ihmisiä.
Nicolas Cage on se yksi ja ainoa.
Nicolas Cagen näyttelijäntaitoja on vaikea arvioida, ja hänen avokätinen panoksensa meemien maailmaan vain vaikeuttaa asiaa. Siitä huolimatta Cage voitti Oscarin parhaasta miespääosasta vuonna 1996 (Goodbye, Las Vegas, 1995).
Marlon Brando kieltäytyi Oscarista.
Vuonna 1973 Marlon Brando sai Oscarin, mutta kieltäytyi siitä. Syynä? Yhdysvaltojen ja Hollywoodin syrjintä Amerikan alkuperäiskansoja kohtaan. Palkintojenjakotilaisuudessa lähetettiin intiaaninainen, Sacheen Littlefeather, lukemaan Brandon lausunto. Myöhemmin kävi ilmi, että kyseessä oli itse asiassa näyttelijä Maria Cruz.
Lyhin puhe
Oscar-palkituilla on 45 sekuntia aikaa puhua. Historian lyhimmän kiitospuheen ennätystä pitävät hallussaan William Holden ja Alfred Hitchcock, jotka sanoivat yksinkertaisesti "Kiitos".
Viisi suurta
Vain kolme elokuvaa on voittanut 'Big 5' -palkinnot – paras elokuva, paras ohjaus, paras miespääosa, paras naispääosa ja paras käsikirjoitus – It Happened One Night (1934), One Flew Over The Cuckoo's Nest (1975) ja Uhrilampaat (1991).
Alasti Oscareissa
Vuonna 1974 Robert Opal juoksi lavalle Adamin puvussa juuri kun englantilainen näyttelijä David Niven jakoi Oscareita.
Patsas maksaa itse asiassa vain mitättömän euron.
Kun voittajat vastaanottavat Oscarinsa, heidän on allekirjoitettava lausunto, jonka mukaan jos he myyvät kultaisen patsaansa, he ottavat ensin yhteyttä Akatemiaan ja myyvät sen heille dollarilla. Tämä sääntö on ollut voimassa vuodesta 1950. Steven Spielberg osti Bette Davisin Oscarin 578 000 dollarilla vuonna 2001 ja lahjoitti sen Akatemialle. Michael Jackson maksoi yli miljoona dollaria David Selznickin kultaisesta patsaasta vuonna 1999.
