Älä luovuta. Sinulla on vielä pitkä matka kuljettavana. Joskus elämä pysähtyy varoittamatta.
Jokin, mikä eilen oli täysin ymmärrettävää, romahtaa yhtäkkiä. Lähellä olleet tavoitteet ovat hajallaan. Keho on väsynyt, sydän raskas, ajatukset hajallaan. Ja se sisäinen ääni, joka yleensä pitää sinut liikkeellä, on vaiennut.
Silloin tulee kiusaus luovuttaa. Lopettaa. Että... Et edes tiedä mitä tehdä, koska se sattuu liikaa....Mutta juuri näinä hetkinä, kun kaikki tuntuu hajoavan, sisälläsi rakentuu jotain uutta. Jotain hiljaista, vankkaa, minkä usein tajuat vasta myöhemmin.
Kun et enää näe pointtia
Ei ole häpeä, jos voimat loppuvat. Ei ole häpeä tuntea, ettei jaksa enää. Se ei tarkoita, että olisit heikko – se tarkoittaa, että olet vain ihminen. Maakin lepää, jotta se voi synnyttää uudelleen. Merikin vetäytyy, jotta se voi palata takaisin.
Kun et näe merkitystä, älä etsi sitä silmilläsi. Löydä se tunteella – sieltä missä sattuu, missä se lyö. Saatat yllättyä huomatessasi, että juuri siitä, mikä sinua nyt satuttaa, kasvaa jotain täysin uutta.
Mikään ei ole kadonnut niin kauan kuin hengität.
Kannat yhä kaikkea, mitä olet, sisälläsi – riippumatta siitä, kuinka paljon olet menettänyt. Voit yhä unelmoida. Voit tuntea. Toivo ei ole karannut sinulta, se vain lepää. Mikään ei ole kadonnut niin kauan kuin hengität.Jokainen uloshengitys on todiste siitä, että olet täällä, ja jokainen sisäänhengitys on mahdollisuus uuteen alkuun.
Elämässä ei ole pysyvää pohjaa, Mutta on hetki, jolloin työnnät itsesi pois. Ja sitten, vaikka se on vaikeaa, tajuat – olen yhä täällä. Ja tämä "olen yhä täällä" on suurin todisteesi rohkeudesta.
Kun maailma on hiljaa, sydän kuuluu
Hiljaisimpina päivinä, kun et enää tiedä minne mennä, tapahtuvat suurimmat muutokset. Kun maailma on hiljaa, sydän kuuluu – se oikea, ei haavoittunut, ei peloissaan. Se, joka ei mittaa arvoa saavutuksilla, vaan sinnikkyydellä. Se, joka tietää, että jokaisen pimeyden jälkeen koittaa valo.
Joskus elämä pysäyttää sinut, ei rangaistakseen sinua, vaan uudelleenohjataksesi sinutEhkä et ole eksynyt tieltäsi, ehkä olet vain kääntynyt suuntaan, joka näyttää sinulle jotain, mitä et ole vielä pystynyt näkemään.
Jokainen loppu on naamioitunut alku
Loppu ei ole vihollinen. Loppu on paikka, jossa jokin pysähtyy, jotta jokin muu voi herätä eloon. Puun viimeinen lehti ei tarkoita elämän loppua, vaan lupausta uudesta keväästä. Sinullakin on kevääsi – vain aika erottaa sen talvesta. Ja kun se koittaa, ymmärrät miksi sinun piti odottaa. Koska jotkut kasvit vaativat hiljaisuutta, pimeyttä ja kärsivällisyyttä.
Älä vertaa aikaasi muiden aikaan.
Aikasi ei ole heidän. Polkusi ei ole heidän. Älä mittaa itseäsi jonkun toisen nopeudella. Ehkä sinun piti seistä hieman pidempään oppiaksesi näkemään hiljaisuuden kauneuden. Ehkä sinun piti menettää jotakin löytääksesi itsesi uudelleen.
Maailmassa, joka odottaa meiltä jatkuvasti liikettä, on rohkeaa uskaltaa seistä paikallaan. Istua alas, hengittää ja myöntää itselleen: "Tarvitsen hetken." Ja sillä hetkellä olet lähempänä itseäsi kuin koskaan ennen.
Älä luovuta.
Älä luovuta, vaikka vaikuttaisi siltä, että olet viimeinen tiellä. Älä luovuta, vaikka vaikuttaisi siltä, ettet pääse perille. Älä luovuta, sillä elämää ei mitata sillä, kuinka monta kertaa kaadut, vaan sillä, kuinka monta kertaa nouset ylös. Se mikä tänään sattuu, on huomenna vahvuutesi.
Se, mikä tänään tuntuu sinulle liian vaikealta, on jonain päivänä sinun tarinasi, jolla inspiroit jotakuta toista. Sinulla on vielä niin paljon edessäsi – niin monta päivää, jotka tuoksuvat uudelle alulle, niin monta ihmistä, jotka katsovat sinua ymmärtäväisesti, niin paljon... hetkiä, jotka parantavat sen, mikä nyt sattuu.
Älä luovuta. Vaikka et näkisikään tietä tänään, ei tarkoita, etteikö sitä olisi olemassa. Kun katsot ajassa taaksepäin, näet, että kaikki tämä – jokainen kaatuminen, jokainen itku, jokainen epäilys – oli vain valmistautumista johonkin suurempaan.
Ja sitten ymmärrät, ettet tuhlannut aikaa. Olet vain kasvanut.
