Kyllä, olit. Unohditko?
Jotkut ihmiset tulevat elämääsi ja muuttavat kaiken. On kuin taivas olisi maalattu uusilla väreillä, ikään kuin maailma olisi aiemmin ollut harmaan sävyissä, mutta nyt se on vihdoin elossa.
Ajattelit varmaan jotakuta. Joku, joka ymmärsi sinua tavalla, jota kukaan muu ei ymmärtänyt. Joku, joka oli juuri oikeassa. Joku, joka sai sinut tuntemaan, ettet tarvitsisi naamioita ensimmäistä kertaa.
Rakastamme usein sellaisia ihmisiä.
Rakastamme tapaa, jolla he juovat kahviaan. Rakastamme heidän naurunsa ääntä, sitä uurrettua otsaa, kun he kamppailevat ymmärtääkseen jotain. Rakastamme niitä hetkinä, jolloin maailma hidastuu, kun aamun valo virtaa ikkunasta ja olet hetken varma, että tämä kestää ikuisesti.
Mutta joskus - joskus nämä ihmiset eivät jää
Ehkä siksi, että niitä on liikaa. Ehkä siksi, että olet liikaa. Ehkä siksi, että tämän suuruinen intohimo ei yksinkertaisesti voi selviytyä. Se ei hajoa hetkessä. Se on pikkuhiljaa katoamassa.
Rakastamme heitä pieninä hetkinä. Ja menetämme heidät samalla tavalla.
Ja kun viimeinen isku tulee – kun se on todella ohi – sinusta tuntuu, että sinut vedetään veden alle. Mutta kun näin tapahtuu, kun rakkaus katoaa, sinun on tiedettävä yksi asia: Olit joku ennen.
Kyllä, olit. Etkö muista?
Nauroitte jo ennen kuin istuitte yhdessä tuon pöydän ääressä ja nauroitte, kunnes itkette. Olit tärkeä jo ennen kuin he kertoivat sinulle, kuinka paljon merkitset heille. Sinulla oli arvoa jo ennen kuin he ensimmäisen kerran kääntyivät sinuun saadakseen tukea. Olet rakastanut ennenkin. Olitte ystäviä ennen. Olit ennen unelmoija.
Olit elossa ennen.
Hengitit ennen kuin tiesitkään heidän nimensä. Olit olemassa ilman heidän läsnäoloaan. Elämä ei alkanut heistä – eikä se lopu heihin.
Olet silti joku. Tämä ei ole loppu sinulle.
Ihmisiä tulee ja menee. Ja se, että he lähtivät, ei tarkoita, että he ottivat osan sinusta mukanaan. He eivät voi viedä sinua pois.
Rakkaus, vaikkakin ohikiitävä, oli totta. Ja se, että se ei kestänyt, ei tarkoita, etteikö se olisi tärkeää.
Mutta nyt?
Nyt on aika muistaa, kuka olit ennen heidän tuloaan. Mikä inspiroi sinua? Mikä ajoi sinut? Mikä kerran sytytti kipinän sisälläsi, ennen kuin kukaan katsoi sinua?
Et ole vain heidän tarinansa. Olet oma itsesi.
Joten mene eteenpäin. Katso taaksepäin, mutta älä pysähdy siihen. Muista, mitä he antoivat sinulle – ja mikä tärkeintä, muista, mitä sinulla oli ennen.
Olit joku ennen heitä. Älä koskaan unohda tätä.