Siirretäänkö vielä kelloa? Joka vuosi talvi- ja kesäajan siirtyessä herää sama kysymys: "Vaihdetaanko kelloja tänä vuonna uudestaan vai onko tämä hulluus vihdoin ohi?" Keskustelua kesäajan lopettamisesta on käyty vuosia, mutta tässä ollaan juuttuneet kahden joka vuosi vuorottelevan ajan väliin. Vaikka jotkut ovat vakuuttuneita siitä, että tämä käytäntö on turha ja aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä, toiset vetoavat silti väitettyihin taloudellisiin ja energiahyötyihin.
Mutta onko se kellot siirtyvät kesäaikaan myös tänä vuonna? Vastaus on kyllä! Huolimatta lupauksista lopettaa kesäaika, noudatamme edelleen vanhaa käytäntöä. Euroopan komissio ehdotti sen lakkauttamista vuonna 2018, mutta jäsenvaltiot eivät päässeet yksimielisyyteen siitä, mikä aika säilytetään – talvi vai kesä. Olemme siis jumissa jatkuvassa muutoskierrossa, joka nykyisten tietojen mukaan jatkuu ainakin vuoteen 2026 asti.
Miksi edes liikutamme kelloa?
Säilytyksen syyt kellon liikkeitä niitä ei ole paljon, mutta asianajajat huomauttavat ne silti. Alkuperäinen ajatus liittyi energiansäästöön – pitkien kesäpäivien piti vähentää keinovalon tarvetta ja siten säästää sähköä. Nykyaikaiset tutkimukset osoittavat kuitenkin, että nämä säästöt ovat minimaalisia, sillä energiankulutuksemme perustuu nykyään moniin muihin tekijöihin kuin pelkkään päivänvaloon.
Lisäksi kellonsiirron uskotaan hyödyttävän taloutta, sillä kesällä ihmisten odotetaan viettävän enemmän ulkona, mikä lisää kulutusta. Monet ovat kuitenkin eri mieltä, sillä kellojen vaihtamisen seuraukset ihmisten terveydelle ja yleiselle hyvinvoinnille ovat usein kielteisiä. Tutkimukset osoittavat, että muutokset unirytmissä lisäävät väsymystä, heikentävät tuottavuutta ja jopa lisäävät sydänsairauksien riskiä.
Miten kellon vaihtaminen vaikuttaa kehoomme?
Kehomme toimii sisäisen kellon avulla, jota säätelee valo. Kaikki uniaikataulun muutokset voivat aiheuttaa häiriöitä biorytmeissä, joilla voi olla vakavia seurauksia.
- Unen puute: Monet ihmiset kertovat, että heillä on unihäiriöitä muutaman ensimmäisen päivän aikana kellonvaihdon jälkeen.
- Lisääntynyt väsymys: Biorytmin muutos voi heikentää keskittymiskykyä ja lisätä uneliaisuutta päivän aikana.
- Suurempi rasitus sydämelle: Tutkimukset osoittavat, että sydänkohtausten ilmaantuvuus on suurempi muutaman ensimmäisen päivän aikana kellonvaihdon jälkeen.
- Lisää liikenneonnettomuuksia: Tilastot osoittavat, että kuljettajan uneliaisuudesta johtuvien liikenneonnettomuuksien määrä lisääntyy ensimmäisinä päivinä kellonvaihdon jälkeen.
Milloin kellot muuttuvat tänä vuonna?
Koska muutosta ei vielä ole näköpiirissä, tunnuslukuja on tarkistettava kaksi kertaa tänä vuonna. Alla on Eurooppaa koskevat päivämäärät:
- Kesäaikaan: sunnuntaina, 30. maaliskuuta 2025, kello 2:00 aamulla siirrämme kelloja tunnilla eteenpäin, 3:00:een.
- Talvella: sunnuntaina, 26. lokakuuta 2025, siirrämme kellon takaisin 2:00:een kello 3:00 aamulla.
Kuinka valmistautua kellonvaihtoon?
Koska kellon vaihtaminen kestää vielä useita vuosia, voimme varautua siihen kielteisten vaikutusten lieventämiseksi:
- Asteittainen unensäätö – Mene nukkumaan 10-15 minuuttia aikaisemmin (tai myöhemmin talviaikaan siirtyessä) muutama päivä etukäteen.
- Lisää päivänvaloa – Vietä enemmän aikaa ulkona, sillä luonnonvalo auttaa säätelemään biorytmiäsi.
- Säännöllinen fyysinen aktiivisuus – Liikunta auttaa kehoasi sopeutumaan uuteen aikatauluun nopeammin.
- Rajoita kofeiinia ja elektronisia laitteita ennen nukkumaanmenoa – Näytöistä tuleva sininen valo voi haitata sopeutumista.
Poistetaanko kellonsiirto koskaan?
Tämä jää avoimeksi kysymykseksi. Huolimatta lukuisista tutkimuksista, jotka osoittavat kellojen muuttamisen kielteiset seuraukset ja siitä, että Euroopan unioni on jo suostunut lakkauttamaan sen, sitä ei ole vieläkään pantu täytäntöön. Jäsenvaltiot eivät voi sopia ajan pitämisestä.
Siihen asti meidän on asetettava kellojamme kahdesti vuodessa vielä muutaman vuoden ajan - kunnes tehdään konkreettinen päätös, joka lopulta lopettaa osoittimien liikuttelun hulluuden.
