Kukaan ei puhu siitä, kuinka kauhea tuo viimeinen keskustelu on, se, joka saa sinut ymmärtämään, että edessäsi oleva henkilö ei ole se, johon rakastuit. Kukaan ei puhu siitä, kuinka tuskallista on katsoa jonkun luovuttavan, joka ei enää taistele.
Kukaan ei puhu siitä, kuinka paljon sattuu, kun huomaat, että et voi sanoa mitään, mikä muuttaisi hänen mieltään.
Kukaan ei puhu siitä, miltä sinusta tuntuu, kun ero iskee sinuun tyhjästä ja hämmentää sinut, etkä edes tiedä enää missä olet. Kukaan ei puhu siitä, kuinka kaikki viimeisen keskustelun yksityiskohdat pysyvät muistissasi liian kauan ja paino sydämessäsi.
Kukaan ei puhu siitä, millaista on, kun elämäsi rakkaus kävelee pois.
Kukaan ei puhu siitä, kuinka vaikeaa on herätä sinä ensimmäisenä aamuna, kun olet yksin ja haluat vain nukkua. Kukaan ei voi kertoa, kuinka edes unissasi ajattelet häntä ja poissaolosi sattuu.
Kukaan ei puhu siitä, kuinka kovaa hiljaisuus on, kun henkilö, jonka haluat kuulla, ei ole enää vierelläsi.
Kukaan ei puhu perustarpeiden, kuten ruoan, laiminlyömisestä, koska et vain ole nälkäinen. Särkynyt sydän kirjaimellisesti pakottaa kehosi sulkeutumaan fyysisesti, etkä vain välitä siitä.
Kukaan ei puhu siitä, kuinka masentuit. Et halua nähdä ketään. Siitä, kuinka yksinäiseksi tunnet olosi riippumatta siitä, minne menet, kenen kanssa olet.
Kukaan ei puhu siitä, kuinka etsit häntä joukosta toivoen näkeväsi hänet. Kukaan ei puhu näkevänsä tuon henkilön jokaisessa kohtaamasi.
Kukaan ei puhu siitä, kuinka sinun täytyy teeskennellä, että et itke julkisesti.
Kukaan ei puhu siitä, kuinka vaikeaa on nähdä exäsi jatkavan elämää ilman sinua. Kukaan ei puhu tuskasta nähdä hänet onnellisena, koska kaipaat häntä edelleen.
Kukaan ei puhu aviomiehen/vaimon ja parhaan ystävän menettämisestä samaan aikaan. Siitä, kuinka vaikeaa on löytää uudelleen rutiinia. Ja vaikka löydät sen, sinusta tuntuu, että olet vain liikkeessä.
Kukaan ei puhu siitä hetkestä, jolloin tajuat, että olet menettänyt hänet kokonaan ja samalla itsesi.
Kukaan ei puhu siitä, miltä yksinkertaisten elämäntapahtumien laukaiseminen tuntuu. Ehkä se on radiossa oleva kappale, joka saa sinut kyyneliin, ehkä se on sateen tuoksu tai… Kukaan ei puhu nostalgian tuskasta.
Kukaan ei puhu siitä, kuinka vaikeaa on jatkaa eteenpäin.
Kukaan ei puhu siitä, kuinka turhauttavaa paranemisprosessi on. Joinakin päivinä tunnet olosi täysin terveeksi, ja toisina päivinä tuntuu, että olet hukkumassa.
Kukaan ei puhu siitä, miltä tuntuu, kun näet hänet ensimmäistä kertaa. Sydämesi hakkaa, alat hikoilla, mietit, huomaako hän sinua. Hän näyttää täsmälleen samalta, mutta et tiedä hänestä enää mitään, hän ei ole henkilö, jonka tunsit ennen. Tämä ei ole henkilö, jota rakastit.
Ja aika parantaa kaikki haavat ja pettymykset.
