Miksi jäädä sinnittelemään siellä, missä on onneton? Mitä oikeasti pelkäät – yksinäisyyttä, muutosta, tuntematonta? Oletko vakuuttanut itsellesi, että olisi parempi, jos vain odottaisit hieman kauemmin? Kuinka monta unelmaasi, tavoitettasi ja iloasi olet uhrannut säilyttääksesi jotain, mikä on jo kauan sitten menettänyt merkityksensä?
Sen tunnustaminen, että on pakko lähteä, on vaikeaa. Mutta jääminen tästä huolimatta on vielä pahempaa. Rakkaus ei ole tekosyy kärsimykselle. Mikään kiintymys ei oikeuta unohdettuja tarpeita, vaiennettua kipua ja särkynyttä identiteettiä.
Jos parisuhteessa sinua pidättelee vain pelko – yksinäisyyden, muutoksen ja tuntemattoman pelko – niin se ei ole enää rakkautta. Se on tapa. Se on tekosyy. Ja jokainen päivä, jona pysyt, on uusi itsesi pettäminen.
Pelko pidättelee sinua, ei rakkaus.
Jos pysyt suhteessa pelon, etkä rakkauden, takia, et ole ollut todella läsnä pitkään aikaan. Yksinäisyyden pelko voi lamauttaa. Se vie tahtosi, rohkeutesi ja energiasi. Mutta on tärkeää tietää, että jos pysyt paikallasi vain pelon vuoksi, se vain jäädyttää kivun, ei paranna sitä.
Jos olet mukana suhdettaJos olet jatkuvasti epävarma, onneton tai sinut unohdetaan, olet itsellesi totuuden velkaa. Ja totuus on – ansaitset enemmän.
Mukavuus on ansa, ei ratkaisu
Tuttu ympäristö, vaikka se olisikin tuskallinen, tuntuu turvallisemmalta kuin riski. Mutta juuri mukavuus pitää sinut kurjuudessa loukussa. Tyhjyyteen tottuminen on vaarallista. Onnettomuuden ulkopuolella elämisen oppiminen ei ole voitto. Tämä on hiljainen antautuminen. Jos pysyt kurjana, koska olet tottunut onnettomaan arkeen, se tarkoittaa, että hylkäät kaikki mahdollisuudet, jotka voisivat tehdä sinut eläväksi.
Rohkeus ei ole tuttuun jäämistä. Rohkeus on itsensä valitsemista silloin, kun se on vaikeinta.
Arvosi on suurempi kuin suhde, joka tuhoaa sinut.
Jos olet jo voittanut kaikki aiemmat esteet, miksi luovuttaisit juuri nyt? Jokainen elämässäsi tekemäsi edistysaskel, jokainen oppimasi läksy on osoitus vahvuudestasi. Väärä asenne ei mitätöi arvoasi. Unohda hänet vain.
Jos olet suhteessa, jossa annat jatkuvasti, mutta et saa mitään, on aika muistaa – rakkaus ei tarkoita itsestäsi luopumista.
Kyllä, lähtö tulee olemaan tuskallista. Mutta kipu on siirtymävaihe
Lähteminen on tuskan kynnyksen ylittämistä, joka johtaa vapauteen. Tietenkin se tulee olemaan vaikeaa. Tutun ympäristön jättäminen, kerran lämmittäneiden siteiden rikkominen on tuskallista. Mutta tämä kipu paranee. Joka päivä, kun valitset itsesi, parannat itsesi. Jokainen askel pois väärästä suhteesta vie sinua lähemmäksi ansaitsemaasi elämää.
Ei ole olemassa oikeaa hetkeä. On vain päätös.
Jos odotat täydellistä hetkeä lähteä, odotat turhaan. Aina on syy odottaa – syntymäpäivät, lupaukset, yhteiset suunnitelmat. Aina on jokin, joka yrittää suostutella sinua jäämään hieman pidemmäksi aikaa. Mutta totuus on yksinkertainen: lähtöpäätös ei ole ajasta kiinni. Se riippuu sinusta.
Kun tajuat, että haluat enemmän – ja kun vihdoin annat itsellesi luvan tehdä niin – löydät rohkeuden, jota olet kantanut sisälläsi koko ajan.
