Vahva nainen voi johtaa yritystä, suorittaa maisterin tutkinnon, muuttaa toiselle mantereelle yksin – mutta rakastaessaan hän unohtaa turvavyönsä. Vahva nainen ei kaadu usein, mutta kun hän kaatuu, hän kaatuu syvälle. Ei siksi, että hän olisi heikko. Päinvastoin.
Vahvalle naiselle rakkaus ei ole tyhjä sana, se ei ole muoti-ilmiö tai jotain, joka tapahtuu sattumalta tärkeämpien tehtävien välillä. Se on käännekohta – sellainen, joka rikkoo sisäisiä rajoja ja avaa halkeamia muuten vankasti rakennetussa maailmassa. Eikä hän pelkää näitä halkeamia. Hän tietää, että ilman niitä valo ei voi löytää tietään sisään.
Itsenäisyys ei ole haarniska, vaan vapauden valinta
Vahva nainen ei ole määritelty suhteen kauttaHänen elämänsä ei rakennu kumppanuuden ympärille, vaan se kumpuaa siitä kuin ylijäämästä – kuin universumista, joka on ollut olemassa aiemmin, eletty, kasvanut ja kehittynyt. Hän seuraa tavoitteitaan, kuuntelee intuitiottaan, ja kun hän rakastaa, se ei tapahdu pakon sanelemana, vaan koska hän vapaasti valitsee niin. Ja hänen päätöksensä ovat aina harkittuja.
Siksi rakkaus, kun se tulee, on jotain ainutlaatuista – lähes pyhäKoska se tulee sisäisestä täyteydestä, se on sitäkin arvokkaampaa.
Rakkaus riskinä, ei ratkaisuna
Rakkaus ymmärretään usein turvapaikkana – jonakin, jonka on tarkoitus tuoda rauha kaaokseen. Mutta vahva nainen ei pelkää kaaosta. Hän tuntee sen. Hän hallitsee sitä. Siksi Hänelle rakkaus ei ole ratkaisu, vaan riski.Se on päätös astua tilaan, jossa ei ole kontrollia, jossa säännöt ovat pehmennettyjä ja järki menettää absoluuttisen voimansa.
Missä muut pakenevat turvaan, hän antaa itsensä laskea kilpensä. Ei siksi, että hän olisi menettänyt voimansa, vaan koska hän on yksi harvoista, jotka voivat myöntää itselleen, että Aito läheisyys vaatii haavoittuvuutta.
Sydän, joka on ennenkin särkynyt, mutta silti avautuu uudelleen
Kun hän päättää rakastaa, hän tekee päätöksen koko sydämestään. Hän ei ole puolivillainen, hän ei ole varautunut. Hänen tunteet eivät ole maltillisiaHe eivät laskelmoi. He ovat vilpittömiä, tulisieluisia ja täysin tietoisia. Ja tässä piilee hänen paradoksinsa – hän, joka osaa selviytyä yksin, ottaa suurimmat riskit päästäessään jonkun maailmaansa.
Usein hän tuntee jo pettymyksen. Hän tuntee hiljaisuuden suhteen päättymisen jälkeen. Hän tuntee tyhjyyden, joka jää jäljelle suhteen päätyttyä. Ja silti – jokaisesta haavasta huolimatta, kaikista hiljaisuudessa vietetyistä öistä huolimatta, hän yhä uskoo, että rakkaus on olemassa, joka ei satu, vaan parantaa.
Suurin voima piilee vilpittömässä antautumisessa.
Ehkä suurin ironia – vahva nainen on vahvin juuri silloin, kun se rakastaaEi siksi, että hän kontrolloi suhdetta, vaan koska hän sallii itselleen täydellisen rehellisyyden ja antautumisen. Tämä antautuminen ei ole antautumista. Se on tietoinen päätös luottaa jollekulle ja antaa hänelle jotain kallisarvoisinta – hänen sisäinen minänsä, haavoittuvuutensa, hänen tarinansa.
Ja kun hän niin tekee, se ei ole ohikiitävää. Se on täydellisen luottamuksen teko.Merkki siitä, että joku ei ole vain hänen huomionsa, vaan myös hänen sydämensä arvoinen.
Hän ei etsi prinssiä. Hän etsii aitoutta.
Hän ei ole kiinnostunut täydellisestä imagosta tai romanttisista kliseistä. Hän ei odota spektaakkelia, hän ei halua ihanteita. Hän haluaa todellisuutta.Hän etsii jotakuta, joka ei pelkää hänen vahvuuttaan, vaan pystyy elämään sen kanssa. Jokua, joka ymmärtää, että vahvuus ei tarkoita tuntemattomuutta – se tarkoittaa vielä syvemmin tuntemista.
Hänen sydän Se ei ole kylmä. Se on täynnä. Tehty kokemuksista, haavoista, lukemattomista hiljaisista voitoista ja tappioista. Ja siinä piilee kauneus – uskossa, että kaikesta huolimatta on olemassa rakkaus, joka on riskin arvoinen.
Johtopäätös: Rakkaus, joka vaatii rohkeutta
Vahva nainen ei ole monimutkainen. Hän on aito. Hänen rakkautensa ei sovi kaikille. – on niille, jotka uskaltavat. Sen, joka astuu hänen maailmaansa, on oltava valmis heittämään naamionsa pois ja unohtamaan leikit. Koska hän ei rakasta pidättyväisesti. Hän rakastaa kokonaisuudellaan – järjellään, ruumiillaan ja sydämellään.
Hänelle rakkaus ei ole ohikiitävä tunne. Se on päätös päästää joku osaksi elämää, joka on jo täynnä – ja kutsua hänet osaksi jotain suurempaa. Ei siksi, että hän sitä tarvitsee, vaan koska hän sitä haluaa.
