Aivan kaupungin laidalla seisoo pieni talo, pieni kuin häkki, puhdas kuin aamunkoitto ja kaunis kuin kukka. Isoäiti ja isoisä asuvat tässä talossa. He asuvat yksin, kunnes eräänä päivänä pallo lentää ikkunasta sisään. Hänellä on kädet, suu, silmät ja niin kauniit ripset, että häntä kutsutaan "Marogicaksi". Mutta – oi – lohikäärme Tolovaj lentää paikalle...
Tärkeää tietoa
Kun?
Missä?
Veliki oder, LGL, Ljubljana
Facebook-tapahtuma
Pääsymaksu
4,5 €
Čisto na koncu mesta stoji hišica, majhna kot kletka, čista kot jutranja zarja in ljubka kot cvetlica. V tej hišici živita babica in dedek. Živita sama, dokler nekega dne skozi okno ne prileti žoga. Ima roke, usta, oči in tako lepe maroge, da jo poimenujeta Marogica. Ampak – joj – prileti zmaj Tolovaj in jo odnese v svoje gnezdo … Ampak – ha – pridejo otroci in jo rešijo.