Mikä on koronavirus? Mitkä ovat oireet, miten se tarttuu, kuka on eniten vaarassa?

Vas zanima kaj je koronavirus, kakšni so simptomi, kako se prenaša, kdo je najbolj ogrožen? Za vas smo pobrskali za informacijami, ki jih o koronavirusu morate vedeti. (Viri: NIJZ, Wikipedia, WHO)

Kaj je koronavirus?

Koronaviirus se je decembra 2019 pojavil v Vuhanu na Kitajskem. Nov koronavirus so pri WHO (Svetovna zdravstvena organizacij) poimenovali SARS-CoV-2, bolezen, ki jo virus povzroča pa COVID 19. Nov sev virusa iz Vuhana spada med betakoronaviruse, v skupino 2B, in izkazuje okoli 70-odstotno genetsko sorodnost z virusom sarsa (SARS-CoV). Sprva so primere povezovali z zadrževanjem na tržnici morskih sadežev in drugih živali v Vuhanu. Postavljen je sum, da je Tartunnan lähde (jota ei ole vielä tunnistettu) on jokin eläinlajeista.

Koronaviruse so sicer odkrili v 60. letih prejšnjega stoletja, drugi predstavniki koronavirusov pa so leta 2003 odkriti SARS-CoV (povzročitelj sarsa), leta 2004 odkriti HCoV NL63, leta 2005 odkriti HKU1, löydettiin vuonna 2012 MERS-CoV (povzročitelj mersa – kamelje gripe). Novoodkriti koronavirusi lahko za razliko od starejših koronavirusov povzročajo tudi zelo hude okužbe dihal.

V Evropi je trenutno najbolj zaskrbljujoča situacija pri naših zahodnih sosedih, Italiassa (Lombardian, Veneton, Emilia Romagnan, Piemonten ja Rooman alueilla), joissa 150 ihmistä oli sairastunut koronavirukseen 23. helmikuuta mennessä ja 3 oli kuollut. Evropski center z preprečevanje in obvladovanje bolezni (Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus – ECDC) päivittää SARS-CoV-2-koronavirukseen liittyviä tietoja päivittäin ja ne ovat saatavilla seuraavasta linkistä (englanniksi): ecdc.europa.eu.

Miten koronavirus tarttuu?

Nyt kun tiedät Mikä on koronavirus?, pa si poglejmo, kako se prenaša. Nov koronavirus se med ljudmi prenaša tippua. Tämä tarkoittaa, että lataus vaatii läheisempi kontakti potilaaseen, etäisyys potilaaseen puolitoista metriä. On mahdollista saada tartunta uuteen koronavirukseen joutuessaan kosketuksiin saastuneiden pintojen kanssa, mutta sitä ei ole vielä todistettu luotettavasti, NIJZ kirjoitti.

Vaikka ei ole todistettu, että uusi koronavirus tarttuu ilmateitse (aerogeenisesti), on suositeltavaa varovaisuus ja suojaus pri posebej tveganih posegih v zdravstveni ustanovi. Bivanje v istem prostoru z bolnikom (če smo na razdalji meter in pol) ne predstavlja tveganja.

Mitä oireita koronaviruksella on?

Na vprašanji Mikä on koronavirus ja miten se tarttuu?, smo že odgovorili, zdaj pa si poglejmo simptome. Na NIJZ so zapisali, da se bolezen kaže z vročino, kašljem, s slabim počutjem, utrujenostjo, nahodom in občutkom pomanjkanja zraka, mikä on yleistä keuhkokuumeessa. Uuden koronaviruksen aiheuttaman tartunnan vahvistamiseksi tai poissulkemiseksi mikrobiologinen testaus vaaditaan. Koronavirusta havaitaan nenänielun ja nielun limakalvonäytteistä, hengitystieeritteistä ja muista tartuntatauteja aiheuttavista aineista. Viruksen itämisaika on 2–12 päivää, keskimäärin 6 päivää.

80 prosentilla ihmisistä sanotaan olevan lievempi infektiomuoto, težjo obliko naj bi imelo približno 20 odstotkov zbolelih. Tarkkaa kuolleisuuslukua ei ole vielä, mutta Kiinasta saatujen raporttien mukaan sen arvioidaan olevan 2–4 prosenttia tartunnan saaneista. Useimmat ovat iäkkäitä ihmisiä, joilla on jo krooniset sydän- ja keuhkosairaudet, diabetes, ipd. Zboli lahko vsak, najboj ogroženi pa naj bi bili torej starejši, otroci in pa kadilci.

Miten koronavirustartuntaa voi ehkäistä?

Kyllä se tulee koronaviirus Pysyessämme mahdollisimman kaukana meistä, meidän on myös pidettävä huolta itsestämme, nimittäin päivittäisillä ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Mitä meidän on otettava huomioon?

• Pesemme kätemme säännöllisesti saippualla ja vedellä.
• Vältämme lähikontaktia tartuntataudin oireita osoittavien ihmisten kanssa.
• Emme koskettele silmiämme, nenäämme ja suutamme.
• V primeru, da zbolimo, ostanemo doma.
• Huolehdimme suljettujen tilojen säännöllisestä tuuletuksesta.
• Izogibamo se zaprtih prostorov, v katerih se zadržuje veliko število ljudi.
• Preden zakašljamo/kihnemo, pokrijemo usta in nos s papirnatim robcem. Zakašljamo/kihnemo v zgornji del rokava. Robec po vsaki uporabi vržemo v koš. Po kašljanju/kihanju si umijemo roke z milom ter vodo.
• V primeru, da voda in milo nista dostopna, za razkuževanje rok uporabimo namensko razkužilo za roke (vsaj 60-odstotna vsebnost alkohola).  

Kasvosuojain

Koska koronavirus tarttuu pisaratartuntana, on myös kasvojen suojaaminen välttämätöntä. Tässä tulee heidän vuoronsa. kasvonaamarit. Pri teh je zelo pomembno, da so pravilno nameščene, torej da pokrivajo tako usta kot tudi nos. Ko se premočijo, ne nudijo več zaščite, zato jih je potrebno nadomestiti z novimi. Trenutno je zaloga teh mask v Sloveniji zelo omejena ali pa jih sploh ni mogoče kupiti. Pobrskali smo, kje jih lahko dobimo, največja izbira pa je tässä.

Miten koronavirusta hoidetaan?

Koronavirukselle ei ole viruslääkettä, noin vainRokotetta ei ole. To pomeni, da je zdravljenje simptomatsko. Z zdravili se poskuša helpottamaan potilaan ongelmia, prav tako se poskuša nadomestiti funkcijo organov. Če gre za hujšo prizadetost pljuč, se bolnike mehanično predihava, se dodaja kisik, nadomešča tekočina, itd.