Kellonajan muuttaminen yhdellä tunnilla ei vaikuta ensisilmäyksellä liian radikaalilta, mutta talvi- ja kesäajan muuttaminen voi tuoda mukanaan monia haittoja. Pääasiassa päivänvalon ja pimeyden ohjaama biologinen kello tuskin sietää tällaisia äkillisiä muutoksia. Monille tämä merkitsee stressaavaa alkua, sillä he tarvitsevat päiviä tottuakseen uuteen rytmiin. Miksi kellon vaihtaminen voi olla shokki keholle ja miten se vaikuttaa terveyteemme?
Kellon vaihtaminen voi tarkoittaa vain ylimääräistä unta syksyllä tai pidempää päivää keväällä, mutta keho kokee sen täysin eri tavalla. Biologiset kellomme toimivat tiukassa, päivänvalon säätelemässä rytmissä, ja äkilliset muutokset kehossa laukaisevat todellisen kaaoksen. Unihäiriöistä ja lisääntyneistä sydänongelmista keskittymisongelmiin ja kausittaiseen masennukseen kellonsiirtojen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin on todistettu monitahoiseksi. Monet asiantuntijat varoittavat, että tästä käytännöstä on enemmän haittaa kuin hyötyä, ja samaan aikaan EU on neuvotellut useita vuosia kellon siirtämisen lopettamiseksi, mutta tuloksetta. Joten miksi kellonsiirto voi olla niin suuri shokki keholle ja miten sen kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää?
Biorytmi ja vuorokausirytmihäiriö
Ihmiskeho noudattaa luonnollisesti vuorokausirytmiä, joka on synkronoitu päivänvalon kanssa, joten mikä tahansa muutos, kuten kellon vaihtaminen, on sille epämukavaa. Tutkimusten mukaan ihmisillä on usein unihäiriöitä kellonsiirtojen takia, sillä sisäisen biologisen kellon sopeutuminen uuteen aikatauluun kestää muutaman päivän. Unihäiriöt voivat johtaa krooniseen väsymykseen, keskittymiskyvyn heikkenemiseen ja jopa lisääntyneeseen tapaturmariskiin liikenteessä tai työssä.
Suuremmat sydän- ja mielenterveysriskit
Tutkimukset osoittavat, että kellon vaihtamisella on negatiivinen vaikutus sydän- ja verisuonijärjestelmään. Jotkut tutkimukset ovat osoittaneet sydänkohtausten lisääntyneen noin 25 % ensimmäisinä päivinä kesäaikaan siirtymisen jälkeen. Samalla masennuksen riski kasvaa varsinkin syksyllä, jolloin päivät ovat lyhyempiä ja valon puute. Juuri tämä valon puute liittyy niin sanottuun kausiluonteiseen mielialahäiriöön, jota ihmiset kokevat mielialan vaihteluina, alhaisena energiana ja lisääntyneenä roskaruokahimona.
Enemmän onnettomuuksia ja vähemmän tuottavuutta
Erityisesti kevään kellojen vaihto, joka vie tunnin unta, liittyy virheiden ja tapaturmien lisääntymiseen niin työpaikoilla kuin arjessakin. Tutkimuksen mukaan liikenneonnettomuuksia on huomattavasti enemmän kevään ajanmuutoksen jälkeen, ja myös työympäristössä on enemmän virheitä, mikä johtuu väsymyksestä ja työntekijöiden huonosta keskittymiskyvystä.
Huonommat ruokailutottumukset ja vaikutus ruumiinpainoon
Joidenkin tutkimusten mukaan ihmiset kurkottavat epäterveellisiä välipaloja useammin kellonvaihdon jälkeen, mikä on erityisen voimakasta huonon sään tai vähemmän valoisina päivinä. Kevätsiirtymä ei siis vain vaikuta uneen, vaan myös heikentää itsehillintää syömisen yhteydessä, mikä lisää kalorien saantia ja voi johtaa painonnousuun pitkällä tähtäimellä.
EU:n kello tikittää: lopetammeko koskaan?
Euroopan unioni on jo vuosia pohtinut kellon liikkeen lopettamista, sillä uniasiantuntijat uskovat, että pysyvä talviaika olisi paremmin ihmisen biologisten rytmien mukainen ja vaikuttaisi myönteisesti terveyteen. Jotkut maat pyrkivät käyttämään talviaikoja, kun taas toiset haluavat säilyttää kesäajan pääasiassa matkailun ja iltavalon vuoksi, mikä vaikuttaa positiivisesti mielialaan.
Kuinka viettää kellonvuoro helpommin?
Vaikka kellon poikkeaman poistaminen ei ole vielä todellisuutta, muutama yksinkertainen toimenpide voi auttaa lieventämään muutoksen vaikutuksia. On suositeltavaa säätää nukkumaanmenoaikaa asteittain muutama päivä ennen kellonvaihtoa. On myös hyödyllistä viettää mahdollisimman paljon aikaa päivänvalossa ja välttää elektronisia laitteita ennen nukkumaanmenoa. Näin voimme auttaa kehoa sopeutumaan uuteen kelloon mahdollisimman pian.
Johtopäätös
Kellon liike tuo edelleen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, ja ennen kaikkea sillä on negatiivinen vaikutus monien terveyteen ja hyvinvointiin. Kun otetaan huomioon asiantuntijoiden yhä enemmän tutkimia terveysvaikutuksia, on kysymys siitä, olisiko pysyvä työaika parempi ratkaisu kaikille. Siihen asti varmista, että selviät kellonsiirrosta mahdollisimman helposti säätämällä päivärutiiniasi ja pitämällä erityistä huolta unesta.
