Kellonsiirto 2024? Haaveiletko kellon siirtämisestä taaksepäin joskus vuonna 2024? Olemme löytäneet tarkat päivämäärät ja kellonajat, jotka voit tallentaa kalenteriisi, jotta et jää paitsi tästä erityisestä tapahtumasta.
Vuonna 2024 näemme jälleen kerran kaksi kellon liikettä. Joka vuosi tämä rituaalitapahtuma tuo omat ilonsa ja haasteensa. Tässä artikkelissa tutkimme, milloin nämä muutokset tapahtuvat vuonna 2024 ja miksi ne ylipäätään ovat olemassa. Joten – kellonsiirto 2024!
Kellonvaihto on tapahtuma, jota vietetään kahdesti vuodessa - kerran kesäaikaan ja sitten talviaikaan. Kesäaika osuu yleensä maaliskuun viimeiselle sunnuntaille, jolloin kelloja siirretään tunnilla eteenpäin, jolloin päivät pitenevät. Siirtyminen takaisin talviaikaan tapahtuu noin seitsemän kuukautta myöhemmin, yleensä lokakuun viimeisenä sunnuntaina, jolloin kelloja siirretään tunnilla taaksepäin, jolloin päivät näyttävät lyhemmiltä.
Kellonsiirto 2024 - kesäaikaan: 24.3.2024 (sunnuntai)
Yöllä 60 minuuttia kello 2:sta kolmeen - näin siirrytään talviaikaan kesäaikaan.
Kellonsiirto 2024 - talviaikaan: 27.10.2024 (sunnuntai)
Yöllä 60 minuuttia taaksepäin kello 3:sta kahteen - näin siirrytään kesäaikaan talviaikaan.
Kelloliikkeen käyttöönoton tarkoituksena oli alun perin sovittaa työaika paremmin luonnonvalon kanssa, mikä vähentää keinovalon tarvetta ja säästää näin energiaa. Saksalaiset ottivat tämän järjestelmän käyttöön Euroopassa ensimmäisen kerran ensimmäisen maailmansodan aikana, mutta myöhemmin se lopetettiin ja otettiin uudelleen käyttöön 1960- ja 1970-lukujen energiakriisin aikana.
Kellonsiirtoa on kuitenkin kritisoitu. Vastustajat väittävät, että kellon siirtäminen vaikuttaa negatiivisesti ihmisten biologiseen kelloon ja rytmiin, mikä aiheuttaa mielialan vaihteluita ja voi jopa pahentaa mielenterveyttä. Lisäksi kellon siirtäminen talviaikaan vähentää tuntien määrää, jonka voimme viettää iltapäivällä retkille ja kävelylle.
Keskustelu kellonsiirron poistamisesta oli erityisen vilkas vuonna 2021, jolloin Brysselissä esiteltiin ehdotus kellojen liikkeen lakkauttamisesta Euroopan unionin maissa. Kysely osoitti, että peräti 84% ihmistä ei ole samaa mieltä kellon siirtämisestä, mutta neuvotteluja ei jatkettu tästä asiasta. Tällä hetkellä ei ole merkkejä kellon liikkeen lopettamisesta, joten voimme odottaa siirtävän kelloa kahdesti vuodessa vielä muutaman vuoden ajan.
Argumentteja kellon siirtämisen puolesta:
- Energiansäästö: Kellon siirtäminen kesäaikaan merkitsee ylimääräistä päivänvalotuntia iltaisin, mikä vähentää keinovalaistuksen tarvetta.
- Parempi päivänvalon käyttö: Kellon liike harmonisoi työajan luonnonvalon olosuhteisiin, mikä mahdollistaa suuremman aktiivisuuden ja tehokkuuden päivänvalossa.
- Virkistyksen ja ulkoilun edistäminen: Pidemmät illat antavat enemmän aikaa ulkoiluun ja perheen aktiviteetteihin.
Argumentteja kellon siirtämistä vastaan:
- Vaikutus biologiseen kelloon: Kellon siirtäminen voi vaikuttaa negatiivisesti ihmisten biologiseen kelloon ja rytmiin, mikä voi aiheuttaa uni-, mieliala- ja jopa mielenterveysongelmia.
- Iltatuntien vähentäminen: Kellon siirtäminen talviaikaan lyhentää iltapäivätunteja, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti töiden jälkeisiin retki- ja kävelymahdollisuuksiin.
- Epäjohdonmukaisuus ja hämmennys: Toistuvat ajanmuutokset aiheuttavat hämmennystä tapahtumia ja matkoja suunniteltaessa erityisesti kansainvälisessä kontekstissa.
Milloin lopetamme kellon siirtämisen?!
Euroopan parlamentissa keskustelut kelloliikkeen poistamisesta kesäaikaan ja takaisin talviaikaan alkoivat jo vuonna 2018, kun Euroopan komissio ehdotti kelloliikkeestä luopumista. Euroopan parlamentin jäsenet kannattivat tätä ehdotusta. Siitä huolimatta kolmikantaneuvottelua (neuvottelut Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston välillä) ei koskaan käyty, minkä vuoksi keskustelu näyttää unohtuneen.
Vuonna 2018 Euroopan komissio teki verkkokyselyn, johon osallistui 4,6 miljoonaa EU-kansalaista. Kysely oli erityisen suosittu Saksassa, jonne osallistui 68% kaikista vastaajista. Kyselyn tulokset osoittivat, että noin 84%:n osallistujaa ei enää halua siirtää kelloaan kahdesti vuodessa. Tämän perusteella Euroopan komissio esitti 12.9.2018 kausittaisen kellonsiirron poistamista (direktiivin 2000/84/EY kumoaminen). Jotta tämä ehdotus olisi pätevä, Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston on hyväksyttävä ehdotus äänten määräenemmistöllä.
Edistyminen kelloliikkeen poistamisessa on kuitenkin pysähtynyt, koska EU:n jäsenvaltioiden kesken ei ole päästy yksimielisyyteen. Kuten jotkut kansanedustajat huomauttivat, tällä alalla edistyttiin paljon neljä vuotta sitten, mutta tällä hetkellä liikettä ei ole. Syynä tähän ovat osittain muut, kiireellisemmät asiat, kuten Brexit, COVID-19 ja Ukrainan hyökkäys
Vaikka muutos oli erityisen suosittu Saksassa ja Itävallassa, jotkin maat, kuten Irlanti, ovat monimutkaisemmassa tilanteessa Ison-Britannian EU:sta eroamispäätöksen ja maiden välisen yhteisen rajan vuoksi. Jos Irlanti päättäisi tehdä muutoksen, kun Yhdistynyt kuningaskunta ei, se johtaisi saarella kahteen eri aikavyöhykkeeseen.
Maista, jotka eivät jo noudata kesäaikaa, ovat Argentiina, Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Brasilia, Cookinsaaret, Falklandinsaaret, Fidži, Georgia, Hongkong, Islanti, Iran, Irak, Jamaika, Jordania, Kazakstan, Kirgisia, Macao, Mongolia, Namibia, Venäjä, Samoa, Sudan, Syyria, Turkki, Uruguay, Vanuatu ja suurin osa Meksikosta. Jotkut näistä maista valitsivat ajan, jota käytettiin kesäajan ulkopuolella, kun taas toiset ottavat käyttöön ajan, jota käytettiin kesän aikana.
