Kieltääkö EU lapsia käyttämästä sosiaalista mediaa? Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on herättänyt kiivasta keskustelua ehdotuksellaan sosiaalisen median käytön vähimmäisikärajan käyttöönotosta EU:ssa. Ajatus "digitaalisesta täysi-ikäisyydestä" kuulostaa houkuttelevalta, mutta juristit varoittavat, ettei EU:lla ole toimivaltaa ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin. Onko tämä vain yksi korkealla lentävä ajatus vai realistinen tulevaisuus?
Kuvittele maailma, jossa teini-ikäinen ei voi avata TikTok tai InstagramKuulostaa vanhemman unelmalta, eikö niin? No, ehkä ei niin nopeasti. Ursula von der Leyen, Euroopan komission puheenjohtaja ja seitsemän lapsen äiti, puolusti hiljattain New Yorkissa ajatusta "digitaalisesta täysi-ikäisyydestä". Hänen ehdotuksensa? Sosiaalisen median käyttöön alaikäraja, joka olisi samanlainen kuin alkoholin juominen tai tupakointi. Mutta ennen kuin ehdimme alkaa taputtaa, lakimiehet nostivat nopeasti kätensä ja sanoivat: "Rauhoitu, Ursula, EU:lla ei ole siihen valtaa!"
Tällä ehdotuksella von der Leyen on avannut Pandoran lippaan täynnä kysymyksiä: voiko EU todella säännellä lasten sosiaalisia verkostoja? Ja onko tämä edes oikea tapa suojella nuoria digitaalisessa maailmassa? Sukelletaanpa syvemmälle tähän teknologis-oikeudelliseen draamaan, joka voi muuttaa Euroopan digitaalista tilaa – tai jäädä vain lupauksiksi.
Ajatus, joka on kuohuttanut Eurooppaa – kieltääkö EU lapsia käyttämästä sosiaalista mediaa?
New Yorkin puheessaan Ursula von der Leyen korosti, että sosiaalinen media aiheuttaa nuorille riskejä riippuvuudesta haitalliselle sisällölle altistumiseen. Viiden lapsenlapsen isoäitinä ja seitsemän lapsen äitinä hän perusteli ajatustaan henkilökohtaisella huomautuksella: "Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että nuorten tulisi saavuttaa tietty ikä ennen kuin he aloittavat tupakoinnin tai alkoholinkäytön. Saman pitäisi koskea sosiaalista mediaa." Hänen ehdotuksensa Facebookin, Instagramin tai TikTokin kaltaisten alustojen käyttöiän alarajasta herätti nopeasti huomiota – ja herätti muutamia ihmetyksiä.
Unionin tilaa käsittelevässä puheessaan hän ilmoitti myös asiantuntijaryhmän perustamisesta tutkimaan, miltä tällainen kielto voisi näyttää käytännössä. Mutta tässä kohtaa tarina mutkistuu. Euroopan unionilla ei vallastaan huolimatta ole valtuuksia säännellä yhdenmukaisesti esimerkiksi tupakoinnin tai alkoholin juomisen ikärajoja – ja sama pätee sosiaaliseen mediaan.
Oikeudellinen este: EU:lla ei ole tätä valtaa
Peter Craddock, lakiasiantuntija Keller & Heckman -lakitoimistosta Brysselistä, on Politiikka teki selväksi: ”On vakava kysymys siitä, onko EU:lla valtaa kieltää alaikäisiä käyttämästä sosiaalista mediaa.” Nykyisten EU-sopimusten mukaan tällaiset päätökset ovat jäsenvaltioiden käsissä. Jokaisella maalla on omat ikärajansa alkoholin, savukkeiden tai jopa pornografian saatavuudelle – ja sama pätee digitaaliseen maailmaan.
Lasten oikeuksia ajavan Eurochild-järjestön Fabiola Bas Palomares varoittaa myös, että "tällä hetkellä ei ole olemassa oikeudellista perustaa lasten sosiaalisen median käytön yhdenmukaiselle kiellolle EU-tasolla". Toisin sanoen von der Leyenin ajatus on oikeudellisesta näkökulmasta enemmän toive kuin toteuttamiskelpoinen suunnitelma.
Mitä Euroopan komissio sanoo? Aikooko EU kieltää lapsia käyttämästä sosiaalista mediaa?
Mielenkiintoista kyllä, edes Euroopan komissio ei näytä olevan täysin puheenjohtajansa puolella. Komission tiedottaja Thomas Regnier sanoi kesäkuussa: ”EU-tasolla kielto ei ole asia, jonka komissio tekee. Se kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan.” Vaikka von der Leyen puhuu asiantuntijaryhmästä, komissio väittää virallisesti, ettei se harkitse tällaista ehdotusta lainkaan. Onko tämä siis vain poliittista retoriikkaa vai vakava muutosyritys?
Sosiaalinen media ja lapset: todellisia haasteita
Oikeudellisista esteistä huolimatta lasten suojelu verkossa on edelleen erittäin ajankohtainen kysymys. Common Sense Median kaltaiset tutkimukset osoittavat, että keskimääräinen teini-ikäinen EU:ssa viettää yli kolme tuntia päivässä sosiaalisessa mediassa. Tämä tuo mukanaan riskejä, kuten altistumisen sopimattomalle sisällölle, verkkohäirinnän tai jopa mielenterveysvaikutukset. Samaan aikaan sosiaalinen media antaa nuorille mahdollisuuden olla yhteydessä toisiinsa, oppia ja ilmaista itseään. Täydellisellä kiellolla voisi siis olla sekä myönteisiä että kielteisiä seurauksia.
Joillakin mailla on jo omat lähestymistapansa. Esimerkiksi Ranska otti vuonna 2023 käyttöön säännön, jonka mukaan alle 15-vuotiaiden lasten on saatava vanhempien suostumus sosiaalisen median käyttöön. Mutta yhdenmukaiset säännöt EU-tasolla? Se on kuin yrittäisi yhdenmukaistaa pizzan makuja 27 maassa – vain monimutkaisempaa.
Teknologiateollisuus vaanii
Teknologia-alustat, kuten Meta, TikTok ja Snap, eivät ole vielä virallisesti vastanneet ehdotukseen, mutta ei ole mikään salaisuus, että minkä tahansa muotoinen sääntely vaikuttaisi niiden liiketoimintaan. Sosiaalinen media on merkittävä markkina-alue nuorille – Statistan mukaan 40 % Instagramin käyttäjistä EU:ssa on 13–24-vuotiaita. Kielto tai tiukemmat säännöt voisivat tarkoittaa käyttäjien määrän vähenemistä, mikä vaikuttaisi tuloihin.
Samaan aikaan teknologiayritykset kohtaavat jo painetta. Vuonna 2023 voimaan tuleva digitaalisten palveluiden laki (DSA) edellyttää alustoilta suurempaa vastuuta alaikäisten käyttäjien suojelemisesta. Ehkä käytännöllisempi lähestymistapa olisi vahvistaa olemassa olevia lakeja sen sijaan, että turvauduttaisiin oikeudellisesti kyseenalaiseen kieltoon?
Loppupäätelmä: Utopiaa vai todellisuutta?
Kieltääkö EU lapsia käyttämästä sosiaalista mediaa? Ursula von der Leyenin ajatus digitaalisesta täysi-ikäisyyden aikakaudesta osui vanhempien huoleen, mutta oikeudellinen todellisuus toi sen nopeasti maan tasalle. EU saattaa unelmoida sosiaalisen median yhtenäisestä sääntelystä, mutta ilman muutoksia EU-sopimuksiin tai jäsenvaltioiden sopimuksiin tämä on edelleen ylevä ajatus. Kieltolakien sijaan ehkä pitäisi keskittyä lasten parempaan kouluttamiseen turvallisesta verkkokäytöstä tai alustojen tiukempaan valvontaan.
Toistaiseksi näyttää siltä, että teinit jatkavat TikTokin selaamista huolettomasti, samalla kun lakimiehet ja poliitikot väittelevät siitä, kenellä on valta pysäyttää heidät. Ehkä todellinen ratkaisu ei niinkään ole kielloissa vaan pikemminkin siinä, että lapsille opetetaan uimaan digitaalisessa meressä – ennen kuin aallot vievät heidät mennessään.
