Saksalaisia autoja pidettiin aikoinaan koskemattomina. Mercedes-Benz, tähdellään konepellissä, oli synonyymi arvostukselle, tarkkuudelle ja tekniselle täydellisyydelle. Mutta nykyään, kun teollisuus kamppailee globaalin kilpailun, korkeiden kustannusten ja harhaanjohtavien strategisten päätösten kanssa, saksalaiset autojätit näyttävät liukuvan samaa polkua pitkin, jota Nokia aikoinaan kulki – markkinakuninkaasta pelkäksi alaviitteeksi historiankirjoissa. Saksalaiset automerkit ovat selvässä vapaassa pudotuksessa. Voiko mikään pelastaa heidät?
Kuvittele istuvasi autoimperiumin valtaistuimella luottaen siihen, että olet koskematon, samalla kun hyökyaalto on jo nousemassa jalkoihisi. Saksan autoteollisuus, tuo eurooppalaisen teollisuuden kruununjalokivi, on juuri siinä pisteessä – ja historia hengittää sen niskaan varoituksia, joita se ei voi enää sivuuttaa. Saksalaiset automerkit kulkevat Nokian tietä. Aikakaudella, jolloin trendit pyörivät nopeammin kuin uusimman Porschen turbiinit, kilpailijoiden aliarviointi on kuin ajaisi silmät sidottuina saksalaisella moottoritiellä ilman nopeusrajoitusta. Katsotaanpa siis, miten saksalaiset autoteollisuuden legendat on jo poltettu – ja miksi Mercedes-Benz saattaa olla seuraava, joka maksaa tietämättömyyden hinnan.
Kun ylimielisyys kohtaa todellisuuden
Muistelkaamme vuotta 2015, jolloin Matthias Müller, Volkswagenin silloinen johtaja, katsoi Teslaa hymyillen ja julisti: ”Tesla myy noin 80 000 autoa vuodessa ja menettää puoli miljardia dollaria, kun taas me myymme 11 miljoonaa ajoneuvoa ja ansaitsemme 13 miljardia.” Voi, kuinka katkeralta tuo lausunto kuulostaakaan tänä päivänä! Volkswagen ei ainoastaan eksynyt sinä vuonna Dieselgate-skandaalin suoon, jossa se menetti miljardeja euroja ja maineensa huijaamalla päästötesteissä, vaan Teslasta tuli samaan aikaan sähköisen vallankumouksen johtotähti. Nykyään Teslan markkina-arvo on korkeampi kuin kaikkien saksalaisten autojättien yhteensä, ja Volkswagen jahtaa edelleen perässä ja yrittää kuroa kiinni perää.
Mutta tämä ei ole yksittäistapaus saksalaisesta sokeudesta. Palataanpa mieleen General Motorsin entinen varatoimitusjohtaja Bob Lutz, joka vuonna 2017 kutsui Teslaa "fanaatikkokultiksi, jolla ei ole taloudellista tulevaisuutta" ja ilmoitti sen konkurssista. Vuosia myöhemmin Lutz myönsi nöyrästi olleensa väärässä, mutta vahinko oli jo tapahtunut – Tesla on sittemmin ohittanut kaikki perinteiset valmistajat ja asettanut uudet pelisäännöt. Saksalaiset, jotka kymmenen vuotta sitten väittivät, että sähköautot "ei koskaan tule valtavirtaan", katsovat nyt, kuinka Tesla, BYD ja muut kiinalaiset toimijat ohittavat heidät vasemmalta oikealta.
Historia opettaa, mutta kuka sitä kuuntelee?
Auton historia on kuin virheiden komedia, jossa ylimielisyys näyttelee aina pääroolia. 1970-luvulla amerikkalaiset jättiläiset – automerkit – GM, Ford ja Chrysler – leimasivat japanilaiset autot "halpaksi romuksi". Chryslerin legendaarinen johtaja Lee Iacocca halveksi tuolloin Toyotaa ja Hondaa vakuuttuneena siitä, että ne "eivät pystyneet kilpailemaan amerikkalaisen voiman kanssa". Tulos? Japanilaiset valtasivat maailmanmarkkinat luotettavuudella ja tehokkuudella, ja Detroitin oli pyydettävä valtion pelastuspakettia selviytyäkseen. Samoin 1950-luvulla Henry Ford II aliarvioi eurooppalaisia autoja ajatellen, että amerikkalaiset halusivat vain valtavia V8-moottoreita. Sitten tuli Volkswagen Beetle ja siitä tuli sukupolvensa ikoni, ja Ford jäi sanattomaksi.
Entä nyt? Mercedes-Benzin johtama Saksan autoteollisuus on tienhaarassa. Kiinalaiset valmistajat, kuten BYD, eivät ainoastaan tuota halvempia sähköautoja, vaan ovat myös teknologisesti eurooppalaisia jättiläisiä edellä. Saksalaiset haaveilevat vielä diesel- ja bensiiniautojen kukoistuskaudesta, mutta maailma kulkee jo sähköllä. Jos he eivät herää nopeasti, heistä on vaarana tulla autojen Nokia – aikoinaan kuninkaita, nyt vain nostalgiaa.
Mercedes-Benz: Siivous vai hautajaiset?
Mercedes-Benz, ylellisyyden ja saksalaisen tarkkuuden synonyymi, ilmoittaa nyt "siivouksesta" – uudelleenjärjestelystä, jonka on tarkoitus palauttaa yritys entiseen loistoonsa. Mutta kysymys kuuluu: onko tämä todella tilaisuus elpymiseen vai vain epätoivoinen yritys paikata jo ennestään vuotava laiva? Yhtiö kohtaa kutistuvia katteita, lisääntyvää kilpailua ja sisäisiä haasteita, joita ei voida enää pyyhkäistä pois.
Mercedes-Benz: Puoli miljoonaa jäähyväisiksi
Mercedes-Benz, aikoinaan kiistaton luksussedanien kuningas, toteuttaa yhtä autoteollisuuden suurimmista vapaaehtoisista irtisanomisohjelmista. Saksalaislehden raportin mukaan Kauppalehti Noin 4 000 työntekijää on jo lähtenyt yrityksestä, ja jokaisella on kuusinumeroinen irtisanomispaketti. Pitkäaikainen tiiminvetäjä, joka on työskennellyt brändillä 55 vuotta, voi saada jopa puoli miljoonaa euroa hyvästiksi. Turbobonukset nopeita lähtöjä varten? Kuulostaa epätoivoiselta yritykseltä päästä eroon "ylipainosta" laivan uppoaessa.
Ohjelma on osa toimitusjohtaja Ola Källeniuksen johtamaa kustannussäästösuunnitelmaa. Tavoitteena? Säästöt viisi miljardia euroa vuoteen 2027 mennessä, joista miljardi euroa tulee työvoimakustannusten alentamisesta. Irtisanomiskorvauksia on tarjottu jopa 40 000:lle tuotannon ulkopuoliselle työntekijälle – hallintohenkilöstöstä insinööreihin ja IT-asiantuntijoihin. Saksassa näitä työntekijöitä suojellaan irtisanomiselta vuoteen 2034 asti, joten Mercedes heiluttaa rahaa suostutellakseen heidät lähtemään "vapaaehtoisesti". Mutta kyse ei ole vain toimistojen siivoamisesta. Yhtiö investoi myös työntekijöiden uudelleenkoulutukseen tulevaisuuden työpaikatIronista, eikö? He antavat sinulle potkut, mutta lupaavat opettaa sinulle jotain uutta – jos ylipäätään jäät.
Muutto Unkariin: Onko halvempi parempi?
Samalla kun Saksan tehtaat, kuten Sindelfingenin tehdas, leikkaavat tuotantoaan – 330 000 ajoneuvosta vuonna 2018 vain 205 000 ajoneuvoon viime vuonna – Mercedes laajentaa Kecskemetin tehdastaan Unkarissa, jossa kustannukset ovat 70 prosenttia alhaisemmat. Tämä ei ole pelkästään liiketoimintapäätös, vaan se on myönnytys siitä, että saksalainen korkean kustannustason malli ei enää toimi. Luksusmallit S-sarja ja EQS, jotka aikoinaan määrittelivät brändin, tulevat nyt tehtaista, joissa työvoima on halvempaa mutta silti riittävän ammattitaitoista. Onko tämä merkki joustavuudesta vai hiljaisesta vetäytymisestä kotimaasta?
Teollisuus vapaassa pudotuksessa
Mercedes-Benz ei ole yksittäistapaus. Saksan autoteollisuus on menettänyt yli 55 000 työpaikkaa kahden viime vuoden aikana. Bosch aikoo vähentää 22 000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä, Volkswagen vähentää 35 000 Saksassa ja ZF 14 000. Tämä ei ole enää vain irtisanomisaalto – se on tsunami. Tärkeimmät syyt? Kova kilpailu Kiinassa, tärkeimmällä markkina-alueella, jossa saksalaiset tuotemerkit häviävät taistelun kotimaisille valmistajille, kuten BYD:lle. Lisäksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin asettamat tullit ja harhaanjohtava strategia siirtyä sähköajoneuvoihin. Mercedes on jo luopunut unelmasta täyssähköisestä laivastosta ja investoi nyt polttomoottoreidensa modernisointiin samalla kun valmistelee uuden sukupolven sähkömalleja. Se kuulostaa oman häntänsä jahtaamiselta.
Yrityskulttuuri: Haitallinen valinta hiljaisena tappajana – Automerkit – Tätä ei voi muuttaa
Saksan autoteollisuuden ensisijainen ongelma ei ole pelkästään ulkoiset tekijät, vaan yrityskulttuuri, joka on viime vuosina joutunut negatiivisen valinnan uhriksi. Johtotehtävät täytetään usein lojaalisuuden eikä kyvykkyyden perusteella, mikä on johtanut innovaatioiden ja sopeutumiskyvyn puutteeseen. Muistetaan NokiaSuomalainen jättiläinen hallitsi matkapuhelinmarkkinoita, kunnes se lepäsi laakereillaan. Se ei onnistunut sopeutumaan älypuhelimiin, koska sen yrityskulttuuri – jäykkä, introvertti ja omasta erehtymättömyydestään vakuuttunut – teki muutoksen mahdottomaksi. Mercedes-Benz, Volkswagen ja muut saksalaiset jättiläiset ovat samanlaisessa ansassa. Saksalainen tarkkuus, joka aikoinaan hämmästytti maailmaa, on nyt kahle. "Et voi muuttaa yrityksen kulttuuria, jos se on kudottu sen DNA:han" entinen Nokian johtaja sanoi kerran. Haitallinen valinta on luonut johtoryhmiä, jotka ovat liian hitaita selviytymään nopeasti muuttuvista markkinoista, joilla kiinalaiset tarjoavat halvempia, teknologisesti edistyneempiä sähköautoja ja Tesla jatkaa standardin asettamista.
Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Saksan autoteollisuus on tienhaarassa. Mercedes-Benz yrittää löytää tasapainon säästötoimien ja innovaatioiden välillä, mutta kysymys kuuluu, onko se jo liian myöhäistä. Tuotannon siirtäminen halvempiin paikkoihin ja irtisanomiset voivat olla välttämättömiä toimenpiteitä, mutta ne eivät ratkaise perusongelmaa: vision puutetta ja jäykkää kulttuuria, jota negatiivinen valinta entisestään rasittaa. Kiinan ja Teslan kilpaillessa tulevaisuuteen, saksalaiset jättiläiset näpräävät edelleen vanhoja reseptejään. Jos ne eivät opi Nokian läksyä – sopeudu tai tuhoudu – ne saattavat vuosikymmenen kuluttua olla vain kalpea varjo entisestä loistostaan.
