Tekoäly lupaa nopeita vastauksia, mutta se myös imee verkkosivustoilta liikennettä ja tuloja. Lue, miten julkaisijat taistelevat selviytyäkseen ja onko avoimella verkolla toivoa.
Kuvittele olevasi hautausmaalla, jossa on hautakivi, jossa on kaiverrus "Maailmanlaajuinen verkko, 1989–2025". Kuulostaako tuo liioittelulta? Ehkä ei. Kun The Economist heinäkuu 2025 julkaisi artikkelin otsikolla ”Tekoäly tappaa verkon. Voiko mikään pelastaa sen?”, joka käynnisti keskustelun siitä, tappaako tekoäly todella internetin sellaisena kuin me sen tunnemme. Sen sijaan, että klikkailisimme sivuja, kysymme nyt chatbotteilta, kuten ChatGPT:ltä, ja saamme vastauksia käymättä alkuperäisissä lähteissä. Tämä on kätevää meille, mutta katastrofi sisällöntuottajille. Hieman ironisesti: selviääkö verkko vai tuleeko siitä museoesine täynnä mainoksia ja botteja?
Miten tekoäly muuttaa hakua ja selaamista
Tekoäly on mullistanut tiedonhaun. Perinteisten hakukoneiden, kuten Googlen, sijaan käytämme nyt tekoälyn tuottamia yhteenvetoja, jotka tarjoavat meille nopeita vastauksia sivun yläreunassa. Datan mukaan Pew Research Centerin käyttäjät heinäkuussa 2025jotka näkevät tekoälyn yhteenvedon, napsauttivat linkkejä vain 8 prosenttia tapauksistaverrattuna 15 prosenttiin ilman yhteenvetoa. Lisäksi 26 prosentissa tapauksista käyttäjät yksinkertaisesti lopettivat selaamisen nähtyään yhteenvedon – 10 prosenttia useammin kuin ilman sitä.
Toukokuussa 2025 Google esitteli tekoälytilan, joka luo miniartikkeleita useista lähteistä ilman, että käyttäjän tarvitsee käydä verkkosivustoilla. Se on kätevää, mutta ironista: hakukone, joka rakensi imperiumin liikenteen hankkimiseen, varastaa nyt tuon liikenteen. Forbes arvioi, että tekoälyyhteenvedot voivat aiheuttaa orgaanisen liikenteen laskua 15–64 prosenttia toimialasta riippuen. Julkaisijat, kuten Financial Times, raportoivat hakuliikenteen 25–30 prosentin laskusta, kun taas DMG Media havaitsee jopa 89 prosentin laskun klikkauksissa tekoälyyhteenvetojen vuoksi.
Sosiaalisen median alustoilla, kuten X:ssä, käyttäjät valittavat, että internetistä on tullut "bottien kesken kommunikoiva verkosto". Yhdessä twiitissä sanotaan: "Tekoäly tuhoaa internetin. Instagram on täynnä tekoälyn tuottamaa roskaa, ja puolet Twitterin käyttäjistä on botteja." Toisessa twiitissä lisätään: "Hakukoneet ja sosiaaliset verkostot ovat vallanneet internetin ja tappaneet sen." Tämä ei ole vain valitusta – se on todellinen omaperäisyyden kriisi.
Taloudellinen isku: mainoksista romahdukseen
Verkkotalous perustuu liikenteeseen: enemmän klikkauksia tarkoittaa enemmän mainoksia ja tuloja. Tekoäly kääntää tämän tasapainon nurin. Kuten NPR raportoi heinäkuussa 2025, CNN:n kaltaiset sivustot menettivät noin 30 prosenttia liikenteestään, kun taas Business Insiderin ja HuffPostin liikenne laski jopa 40 prosenttia. Cloudflaren toimitusjohtaja Matthew Prince kuvaili mediajohtajien paniikkia The Economistissa: "Luulin, että se oli Pohjois-Korea, ja he sanoivat: 'Ei, se on tekoäly.'"
Bloggaajat ja pienemmät kustantajat kärsivät eniten. Matkablogi Dangerous Business raportoi liikenteen laskusta Googlen muutosten ja tekoälyn vuoksi, mikä uhkaa heidän selviytymistään. Ironista kyllä, tekoäly oppii näiltä sivustoilta, mutta myös kuluttaa niitä. Kuten Klaudia Jaźwińska Columbian yliopistosta sanoo: "Se on faustilainen sopimus kustantajille."
Riskit: Hallusinaatiot, ennakkoluulot ja kuollut internet
Tekoäly ei ole täydellinen. Applen ja Googlen on täytynyt korjata virheitä, kuten valeuutiset Rafael Nadalin homoseksuaalisuudesta tai tapaukset, joissa tekoälychatbotit kannustivat itsemurhaan. BBC varoittaa "kuplista" ja odotetun tiedon toistosta, jotka voivat johtaa monimuotoisuuden vähenemiseen.
”Kuolleen internetin teoria” leviää X:ssä: ”ChatGPT ja tekoälyagentit ovat tuhonneet omaperäisyyden. Kaikki vuorovaikutus on täynnä generoitua roskaa.” Ihmiset palaavat oikeisiin vuorovaikutustilanteisiin, kun taas verkko täyttyy automatisoidusta sisällöstä.
Onko ratkaisua? Sopeutuminen, oikeusjutut ja uudet mallit
Kustantajat eivät anna periksi. Jotkut, kuten New York Times, haastavat tekoälyyrityksiä oikeuteen tekijänoikeusrikkomuksista, kun taas toiset tekevät lisenssisopimuksia – esimerkiksi News Corp. ja Axel Springer Metan kanssa. Guardian ja Financial Times kehittävät omia tekoälytyökalujaan, jotka käyttävät vain heidän sisältöään.
Cloudflare ehdottaa ”maksullista indeksointia”, jossa tekoälybotit maksavat sisällön käyttämisestä. BBC estää tekoälyindeksoijia, mutta se ei aina onnistu. Monet keskittyvät tilauksiin, podcasteihin ja uutisiin rakentaakseen suoria suhteita lukijoihin. Kuten Helen Havlak The Vergestä sanoo: ”Tuplaamme tilausten määrän ja teemme verkosta enemmän sosiaalisen verkoston kaltaisen.”
Google väittää, että tekoäly lähettää "korkealaatuisempaa liikennettä" ja että verkko kasvaa – sisällön määrä on kasvanut 45 prosenttia kahden viime vuoden aikana. Kriitikoilla on kuitenkin epäilyksiä: riittääkö se ratkaisemaan avoimen verkon ongelman?
Johtopäätös: Onko internet kuollut?
Tekoäly on kuin kaksiteräinen miekka: se helpottaa elämää, mutta se myös tuhoaa verkon perustan. Julkaisijat taistelevat vastaan innovaatioilla, oikeusjutuilla ja uudet mallit, Mutta tulevaisuus on epävarma. Saatamme palata oikeiden kirjojen pariin, tai verkosta voi tulla robottien täyttämä "koneverkko". Joka tapauksessa on aika miettiä: haluammeko nopeita vastauksia vai rikkaan ja monipuolisen internetin?
