Tuuli ja aurinko rikkoivat tänä vuonna ennätyksiä Euroopassa

Aiemmin tänä vuonna puhjenneen sodan jälkeen noin neljännes Euroopan unionin sähköstä on peräisin tuuli- ja aurinkoenergiasta, todettiin uudessa raportissa. Tämä on ennätysmäärä, ja tuuli- ja aurinkoenergian kasvu on säästänyt EU:ssa 11 miljardia euroa kaasukustannuksissa, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan teki venäläisen kaasun ostamisen poliittisesti täysin kestämättömäksi.

Ember Energy Instituten ja E3G Climate Instituten julkaiseman uuden raportin mukaan 27 maan blokissa 19 maata on rikkonut omia ennätyksiään aurinko- ja tuulivoiman tuotannossa. Historiallisesti vahvasti kivihiilestä riippuvainen Puola koki suurimman hypyn: aurinko- ja tuulivoiman tuotanto kasvoi 48,5 %. Espanja johtaa myös ryhmää eniten aurinko- ja tuulivoiman absoluuttisen sähköntuotannon kasvulla. Se lisäsi peräti 7,4 TWh, mikä on 35 % lisäys tuuli- ja aurinkosähkön tuotannossa. Kaikki tämä ylimääräinen uusiutuva energia auttoi myös kompensoimaan kuivuuden aiheuttaman suuren 21 prosentin laskun vesivoimatuotannossa Euroopan unionissa.

Unioni valmisteli jo suunnitelmia siirtyä puhtaampiin energialähteisiin ilmastonmuutoksen vaikutusten rajoittamiseksi, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan vauhditti niitä. Niinpä Euroopan komissio ehdotti tänä vuonna suunnitelmaa Venäjältä peräisin olevien fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiseksi "hyvin ennen vuotta 2030" ja uusiutuvien lähteiden osuuden nostamisesta koko energiavalikoimastaan 45 prosenttiin samaan päivämäärään mennessä.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseen on vielä pitkä matka. Tuuli ja aurinko tuottivat noin neljänneksen EU:n sähköstä tämän vuoden maalis-syyskuussa, mutta kaasu tuotti silti noin viidenneksen sähköstä. Energiakriisi on pakottanut jotkin maat harkitsemaan uudelleen ydinvoimasuunnitelmiaan. Saksa, jonka oli määrä sulkea viimeiset ydinvoimalansa tämän vuoden loppuun mennessä, sanoo nyt, että voimalat ovat toiminnassa ensi vuoden huhtikuun puoliväliin saakka.

Vihreä agenda on Euroopan asialistalla. Ja asiat muuttuvat nopeasti myös Sloveniassa. Kysymys vai oikeaan suuntaan?! Sloveniassa on erittäin huono sähköverkko, ja modernisointiinvestointien arvioidaan olevan 20 miljardia euroa. Tästä voidaan päätellä, että Sloveniassa meidän on suurten aurinkovoimaloiden sijaan mahdollistettava 70 prosentille omissa rakennuksissaan asuvista kotitalouksista varustaa talonsa aurinkovoimaloilla energian varastoinnin avulla. Tämä tarkoittaisi, että he ottavat verkosta vain sen energian, jota he eivät itse pysty tuottamaan. Vuoteen 2040 mennessä 800 000 sähköauton osalta, mikä kaksinkertaistaa nykyisen sähköntarpeen, jälkimmäistä on mahdotonta tuoda kotitalouksiin. Vaikka onnistuisimmekin tuottamaan sähköä vihreällä tavalla. Ratkaisu on siis kotitalouksien mikrovoimalaitokset, joissa on varastosäiliö. Tämä menetelmä on ainoa Sloveniassa, joka mahdollistaa normaalin ja kestävän siirtymisen vihreään energiaan. Ei erityisiä investointeja infrastruktuuriin. Kaupunkikeskuksissa tarvitaan varmasti erilaista lähestymistapaa, mutta muulle Slovenialle tämä on varteenotettava ratkaisu.

Slovenian siirtymävaiheessa tarvitsemme siksi edullisempia veroja yritysten ja yksityishenkilöiden investoinneille energiaomavaraisuuteen. Ja tietysti valtiontakaukset ja korottomat lainat tällaisiin hankkeisiin.

Maat valmistautuvat myös marraskuussa järjestettävään YK:n ilmastokonferenssiin, jossa analysoidaan vuoden 2015 Pariisin sopimuksen sitoumuksia. Kansalaisjärjestön World Resources Instituten tänään julkaiseman raportin mukaan maailma on tällä hetkellä tiellä saavuttaakseen vuoden 2030 tavoitteen. vähentää planeetan lämpenemistä aiheuttavia CO2-päästöjä 7 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Maailman on vähennettävä päästöjään 7,6 prosenttia vuosittain tällä vuosikymmenellä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on paljon enemmän aurinko- ja tuulienergiaa pienessäkin maassamme!