50 let nazaj, 3. junija 1965, je Ed White postal prvi Nasin astronavt, ki je opravil vesoljski sprehod. Trajal je 23 minut. Za Američane je bila misija Gemini 4 nekaj sto kilometrov nad Zemljo velika prelomnica v raziskovanju vesolja, White pa je uspešno preizkusil potisni mehanizem in skafander. In če se vam zdi, da ste pred meseci že brali o praznovanju petdesetletnice prvega vesoljskega sprehoda, vas spomin ne vara. Prvi vesoljski sprehajalec je bil namreč Rus Aleksej Leonov, ki mu je podvig uspel 18. marca istega leta.
NASA
Hubble-avaruusteleskooppi täyttää 25 vuotta. Sen jälkeen kun se asetettiin Maan kiertoradalle neljännesvuosisata sitten, se on muuttanut suuresti näkemystämme avaruudesta. Pelkästään Euroopassa 60 paikkakunnalla vietettävä kunniakas juhla on tilaisuus kurkistaa kuuluisan kaukoputken tuotteeseen. Hän varmasti osallistui moniin tähtitieteellisiin löytöihin, mukaan lukien maailmankaikkeuden koon ja iän selvittämiseen, minkä vuoksi se alun perin syntyi.
On totta, että kävelimme avaruuteen ensimmäistä kertaa "vasta" vuonna 1961, mutta kävely avaruuspukujen historian läpi vie meidät jopa 80 vuoden taakse. Ja ennen kuin niistä tuli oransseja ja valkoisia avaruuspukuja, jotka muistuttivat Michelinin kumimiestä ja eliittisotilaa pommien aseistariisunnassa, ne olivat lähempänä sukelluspukuja. Muuten 1960-luvun jälkeen avaruusmuoti ei ole kokenut rajuja muutoksia, mutta se on kehittynyt tekniikaltaan dramaattisesti.
Jäätiköt sulavat, meret katoavat, kaupungit kasvavat – tämä näkyy NASAn satelliittikuvissa. Niiden avulla voimme tarkastella, kuinka ihmiset muuttavat maisemia ympäri maailmaa. Nämä ovat ennen ja jälkeen -valokuvia, jotka osoittavat kuinka nopeasti planeettamme muuttuu.
NASA otti 5. tammikuuta maailman suurimman valokuvan, jonka koko on 1,5 miljardia pikseliä (69 536 x 22 230). Se on Hubble-avaruusteleskoopin (NASA/ESA) ottama kuva Andromedan galaksista, Linnunradamme lähimmästä naapurista.
Čeprav marsikdo misli, daje Mars naša naslednji postaja, saj je v marsikaterem oziru zrcalna slika Zemlje, pa se NASA že nekaj časa poigrava z mislijo življenja na Veneri, ki ji pravijo tudi Zemljin zlobni dvojček. Razvili so namreč koncept, t.i. lebdeče mesto, ki bi zraslo v njeni atmosferi in omogočalo stalno poselitev. Projekt nosi naziv HAVOC.
Druga polovica prejšnjega stoletja je bila zlata doba odkrivanja vesolja, ko so ljudje pred televizijskimi ekrani z navdušenjem spremljali prve korake človeka na luni. Najlepše fotografije, ki so jih takrat posneli prvi raziskovalci med obiski brezmejhnih globin temnega vesolja, imajo danes čudovit vintage pridih in spominjajo na polaroide, ki kljub neskončnosti vesolja delujejo intimno, kar jih dela naravnost čarobne.
Ei, tämä ei ole suolaton vitsi. Auto, joka ei jätä jälkeensä oktaanihöyryjä, vaan meren tuoksua (no, ainakin kuvitteellista). Älä kaada siihen bensiiniä tai dieseliä äläkä suoraan suolavettä. Vaikka tällainen tekniikka saattaa pystyä pysäyttämään merenpinnan nousun. Luu, jota pureskella, tiedemiehet?
Aika lähestyy, jolloin meistä voi tulla todellisia kapteeneja Kirk ja Spock. NASAn avaruuskeskuksesta tulee ajatus loimivetoaluksesta, "new-age" Enterprisesta, joka siirtää planeettojen väliset lennot elokuvanäytöiltä todellisuuteen ja ennen kaikkea lyhentää niitä merkittävästi.
NASA on julkistanut uuden sukupolven avaruuspukuja, avaruuspukuja ja Z-2:ita, jotka on suunniteltu kävelemään Kuussa, Marsissa ja mahdollisesti jossain muussa maan ulkopuolisessa esineessä, johon avaruusalus voisi laskeutua.
Viime vuonna avaruuteen laukaistu Landsat 8 -satelliitti ottaa uskomattomia kuvia Maasta. Mutta sen merkitys menee paljon syvemmälle kuin vain kauniiden kuvien tuominen, sillä se vaikuttaa seurannallaan merkittävästi luonnon ja sen ilmiöiden ymmärtämiseen ja samalla se vaikuttaa merkittävästi monien eri tieteenalojen positiiviseen kehitykseen.