Se ei ole hajustettu, eikä sitä myydä kullatuissa pakkauksissa. Silti vihreästä teestä on hiljaa tulossa olennainen osa nykyaikaisia kauneusrutiineja. Ei väliaikaisena trendinä, vaan harkittuna vastauksena väsyneille ja rakenteeltaan huonokuntoisille hiuksille.
Liittynyt21. joulukuuta 2019
Artikkelit4 210
Etsin kaikessa ja jokaisessa jotain positiivista, koska kaikki ei ole vain mustaa ja valkoista, välissä on monia sateenkaaren sävyjä. Kirjoitan, valokuvaan, matkustan - nautin elämästä omalla tavallani.
Onko mahdollista, että äärimmäisen älykkäät ihmiset vaikuttavat tahattomasti ylemmiltä? Mikä on sen epämukavuuden taustalla, jota joskus tunnemme niiden seurassa, jotka erottuvat joukosta älykkyydellään? Ja miksi älykkyys ei usein johda hyväksyntään – vaan eristäytymiseen?
Kukaan ei valmista sinua siihen, kuinka paljon voit rakastaa jotakuta, jonka kanssa et koskaan jaa jokapäiväistä elämääsi. Mikään ei valmista sinua hetkeen, jolloin tajuat, ettei tuo tunne riitä. Että elämä ei aina ole puolellasi. Ja että kohtalo, jos sitä ylipäätään on olemassa, on joskus hiljainen.
Miksi meistä tuntuu, että meidän täytyy ymmärtää kaikki ennen kuin annamme itsellemme luvan tuntea mitään? Voimmeko luottaa sydämeemme, kun mielemme yhä etsii todisteita? Ja onko pelko todella rakkauden vastakohta – vai kenties sen väistämätön tausta? Entä tunteet?
Kukapa olisi uskonut, että painonpudotuksen suurin vihollinen odottaa aivan jääkaapissa – hiljaa, helposti saatavilla ja ikuisella tekosyllä: "juuri tämä". Kuinka monta erilaista dieettiä ihmisen on kokeiltava, ennen kuin hänelle käy selväksi, että ongelma ei olekaan hiilihydraatit, vaan tapa, jolla hän käyttää niitä täyttääkseen tyhjyyden, joka viipyy päivän hidastuessa?
Joskus suurin vaara ei ole se, että joku jättää meidät, vaan se, että jäämme sinne, missä hitaasti kuolemme. Ja miksi pelkäämme menettävämme ne, jotka todella menettivät meidät kauan sitten?
Riippuuko rakkaus todella oikeasta hetkestä? Vai kenties vain oikeasta ihmisestä? Päättyvätkö suhteet siksi, ettei aika todellakaan ole oikea – vai siksi, ettei toinen halua yrittää?
Muodilla on ihana ironian taju. Juuri kun luulimme käsilaukun nähneen kaiken – miniatyyrikooista ylisuuriin siluetteihin – kuvaan astui yksityiskohtia, jotka yllättivät meidät kaikki. Käsilaukkujen riipukset. Leikkisät, rohkeat, sentimentaaliset, joskus jopa absurdit. Ja siksi ne ovat korvaamattomia.
Pliseeratut saappaat tekevät paluun tänä syksynä ja ovat nousseet muotimaailman keskipisteeksi. Vielä muutama vuosi sitten niitä pidettiin ensisijaisesti 80-luvun retrotyyliin liittyvänä vaatteena, mutta nykyään niistä on jälleen tullut rohkeuden ja naisellisuuden symboli. Huippusuunnittelijat ovat ottaneet ne mukaan syksyn 2025 mallistoihinsa viestien selkeästi: pliseeratut saappaat eivät ole vain muotivillitys, vaan olennainen osa vaatekaappia.
Vahva nainen voi johtaa yritystä, suorittaa maisterin tutkinnon, muuttaa toiselle mantereelle yksin – mutta rakastaessaan hän unohtaa turvavyönsä. Vahva nainen ei kaadu usein, mutta kun hän kaatuu, hän kaatuu syvälle. Ei siksi, että hän olisi heikko. Päinvastoin.
Oletko koskaan miettinyt, miksi hedelmiä ei koskaan pakata satunnaisesti supermarketissa? Appelsiinit ovat lähes aina punaisissa verkkopakkauksissa, sitruunat keltaisissa ja limet vihreissä.
Miksi kuulemme joskus lauseen, joka tuntuu suoralta vastaukselta kysymykseen, jota emme ole vielä sanoneet ääneen? Miksi tietyt kuvat, värit tai laulut vetävät meitä puoleensa selittämättömästi, aivan kuin niissä olisi jotain "meidän"? Maailmassa, jossa logiikka ja järki vallitsevat, unohdamme, että maailmankaikkeudella on omat tapansa puhua – hiljaa, salaperäisesti, mutta ei koskaan merkityksettömästi.











